Skip to main content

Betula

Ulsike 1996: 100. Betula ermanii - kivikoivu

Avainsana(t)

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: -

alkuperä: Japani, Hokkaido

Suomessa kivikoivusta on viljelykokemuksia ainakin jo 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä lähtien. Harvinaisiksi jääneet puut ovat useimmiten melko pieniä ja vanhemmiten vinoja kasvutavaltaan. Suurin kivikoivu Suomessa, pituudeltaan 20 metriä löytyy Niilo Karhun mukaan Karjalohjalta Tammiston arboretumista.
 
Laji kasvaa luontaisilla kasvupaikoillaan noin 20 metriä korkeaksi puuksi. Puuaines on erittäin kovaa ja vahvaa, mistä myös juontuu lajin nimi. Kivikoivu ei ole järin vaatelias maaperän suhteen. Puiden runko on huomiota herättävän räsyinen ohuina liuskoina irtoavan tuohen ansiosta.

Kivikoivu esiintyy Kaukoidässä Kiinasta kauas pohjoiseen aina Kamtsatkan niemimaalle saakka sekä Ohotanmeren saarilla ja Japanissa. Laji kasvaa aivan Ohotanmeren rannikolla mutta myös kauempana sisämaassa laaksojen ja vuorenrinteitten metsissä.

Siemenet itävät heti ilman kylmäkäsittelyä.

Kasvin perustiedot
Suku: 
Betula
Laji: 
ermanii

Ulsike 1996: 98. Betula costata - koreankoivu

Avainsana(t)

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: K04-94-1001

alkuperä: Kiina, Jilin prov. Mt. Changbai 42 20’N x 128 07’E, 875 m m.p.y.

Suurikokoinen koivulaji kasvaa Kiinassa parhaimmillaan 30-metriseksi kasvattaen jopa metrisen rungon. Paitsi että laji on tärkeä vaneri- ja huonekaluteollisuuden raaka-aine, mainitaan se myös kauniiksi puistopuuksi. Levinneisyysalue on suhteellisen mantereinen ulottuen Koreasta Kiinaan sekä Venäjällä lähelle Habarovskia.

Kirjassaan "Vihreät jättiläiset, Suomen suurimmat puut" Niilo Karhu kehuu Hiittisellä Piktmäellä kasvavia kaunisrunkoisia koivulajin nuoria puuyksilöitä, jotka vuonna 1992 olivat 12-13,5 metriä pitkiä.

Koivulla on pienet, pitkulaiset lehdet. Kuorien väri vaihtelee loistavan kellertävästä kellanharmaaseen ja kellanruskeaan. Useiden muiden koivujen tapaan runko kuoriutuu ohuina leveinä tuohiluiskina. Vanhana puulle kasvaa huomiota herättävän paksu kaarna.

Lajin siemenet kypsyvät vasta syksyllä syys-lokakuussa. Siemenet itävät heti ilman esikäsittelyjä.
 

Kasvin perustiedot
Suku: 
Betula
Laji: 
costata

Ulsike 1996: 97. Betula maximowicziana - monarkkikoivu

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: -

alkuperä: Japani , Hokkaido

Isokokoinen, nopeakasvuinen koivulaji, joka voi luontaisena kasvaa jopa 30 metrin korkuiseksi. Laji kasvaa lähinnä Japanissa sekä harvinaisena Venäjälle kuuluvilla saarilla aivan Hokkaidon pohjoispuolella.
 
Lajilla on huomiota herättävän suuret lehdet, jotka muistuttavat muodoltaan jossain määrin metsälehmusta, mutta ovat tätä vielä suurempia, 8-14 cm pitkiä. Puun runko on harmaa tai oranssinharmaa. Leveät irtotuohet rungolla ovat lajille tyypillisiä.

Amerikkalaisen luokittelun mukaan laji kestäisi vain ehkä aivan meidän rannikolla. Tämä olisi sääli ottaen huomioon lajin koristeellisuuden. Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on haaroittunut 5-metrinen yksilö.
 

Koivun siemenet itävät heti ilman esikäsittelyjä.

Kasvin perustiedot
Suku: 
Betula
Laji: 
maximowicziana

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content