Skip to main content

Acer platanoides

Acer platanoides - metsävaahtera

acer_platanoides_kukinto_jreinikainen.jpg

Metsävaahteraa kasvaa pääasiassa Keski- ja Itä-Euroopassa Krimille ja Kaukasukselle asti, mutta ei Brittein saarilla. Suomessa sitä pidetään alkuperäisenä, viime jääkauden jälkeen tänne saapuneena puuna. Peruskarttojemme paikannimistö on osoituksena vanhoista kasvupaikoista. Vaahteran levinneisyyden pohjoisrajana pidetään Pori–Tampere–Kuopio–Joensuu-linjaa. Se on jaloista lehtipuistamme ylivoimaisesti eniten käytetty niin pihoissa kuin puistoissakin.

Metsävaahtera on yksikotinen ja metsälehmuksen ohella ainut hyönteispölytteinen jalopuu Suomessa. Se ei tee juurivesoja, mutta lisääntyy tehokkaasti siemenistä. Vaahtera kukkii keväällä lehtien puhkeamisen aikaan, jolloin kellanvihreänä loistava kukinta kattaa leveän puolipallon muotoisen latvuksen näyttävästi. Syksyn keltainen ja punainen ruskaväritys on vielä loistokkaampi.

Vaahteran vastakkainen lehtiasento on osa sen erinomaisesti järjestäytynyttä latvusarkkitehtuuria, jonka tehtävänä on varmistaa tehokas auringonvalon saanti. Nuoruusvaiheessa vaahtera menestyy varjossakin hyvin. Luonnollisesti, ilman liikaa typpeä kasvaneet vaahterat kehittyvät kauneimmiksi runkojohteisuutensa säilyttäen.

Mustilassa kasvaa vanhoja, jo ennen Arboretumin perustamista istutettuja metsävaahteroita Ketunmäessä. Isoja puita on myös Pähkinärinteessä ja Nikkarinmäellä.

Metsävahterat kärsivät joinakin vuosina tervatäplätaudista, mutta lehtiin ilmaantuvista mustista täplistä ei ole puille haittaa. Mahlavuodon vuoksi vaahteran mahdolliset leikkaukset tehdään elokuussa. Metsävaahteran lehtikarike ei paranna maata toisin kuin monen muun lehtipuun, esimerkiksi jalavan (Ulmus).

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Metsävaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
platanoides
Koko: 
Täysikasvuisena n. 20 m puu.
Kotipaikka: 
Eurooppa mukaanlukien Etelä-Suomi ja Keski-Suomen eteläosat.
Kuvaus: 
Pyöreälatvuksinen puu, jolla leveät sormihalkoiset lehdet. Näyttävä vaaleanvihreä kukinta keväällä. Erilaisista keltasävyistä koostuva syysväritys. Viljelyssä on myös puna- ja kirjavalehtisiä lajikkeita.
Kasvupaikka: 
Aurinkoinen, puolivarjoinen tai varjoinen, runsasravinteinen, tuore, mutta läpäisevä (ei märkä) kasvupaikka.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–V. Ulkomaiset alkuperät eivät ole yhtä kestäviä (edes kotimaassa lisättynä).

Acer platanoides - vaahtera

Avainsana(t)

Metsävaahtera on varmaankin yleisin jalo lehtipuumme. Lajin luontainen levinneisyysalue Suomessa jää kuitenkin yllättävän alas, mutta laji on levittäytynyt voimakkaan uudistumiskykynsä ansiosta asutuksen myötä Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Metsävaahtera kasvaa Uralin länsipuolella Etelä-Suomen korkeudelta alaspäin puuttuen kuitenkin Länsi-Euroopassa aivan Atlantin rannikolta. Etelässä laji kasvaa Pyreneiltä Välimeren pohjoisrannikkoa pitkin aina itään Kaspianmerelle saakka.

Metsävaahteran lisäksi Suomessa voidaan viljellä pariakymmentä muuta vaahteralajia, joille useimmille metsävaahteran tavoin on tyypillistä hyvin voimakkaat syysvärit. Useat koristeelliset vaahteralajit ovatkin monien arboretumharrastajien keräilyn kohde. Eurooppalaisista lajeista vuorivaahteran (Acer pseudoplatanus) sekä niverävaahteran (A. campestre) levinneisyydet ulottuvat pohjoisessa Tanskaan saakka.

Vaahtera on ennenkaikkea vertaansa vailla oleva maisemapuu ja meillä lähes ainoa suurikokoinen lehtipuu, joka saa myös punaisen syysvärin. Vaahtera olisi myös arvokas erikoispuu, mutta siitä on hyvin vaikea kasvattaa suoraa ja tervettä sahatukkia. Koristepuuna vaahtera pysyy hengissä sekä savimailla että myös karummilla ja kuivemmilla kasvupaikoilla, mutta kasvaakseen suureksi vaahtera tarvitsee erittäin hyvän kasvupaikan.

Vaahteroiden puu kuuluu lehtipuiden aateliin, kova ja tiivis raaka-aine soveltuu mm. puupuhaltimien ja muiden soittimien rakentamiseen. Vaahteroista kuuluisin lienee pohjoisamerikkalainen sokerivaahtera (A. saccharum), joka tuottaa paitsi hyvin arvokasta puutavaraa, myös maailmankuulua vaahterasiirappia. Myös kotimaisen vaahteran mahlasta on tehty siirapinkeittokokeita, mutta alhaisemman sokeripitoisuudensa takia mahlaa tarvitaan saman siirappimäärän keittämiseen huomattavasti enemmän. Lue lisää »

Kasvin perustiedot
Suku: 
Acer
Laji: 
platanoides

Mustilan vanhimpana pidetty vaahtera

Mustilan vanhimpana pidetty vaahtera

Mustilan vanhimpana pidetty vaahtera Kettumäen raunion vieressä

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content