Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-95-100
alkuperä: Vladivostok, Venäjä
Maakkia on kotoisin Amurilta ja Japanista. Se on hernekasveihin lukeutuva puu, joka on erittäin suosittu koristekasvi varsinkin Pohjois-Amerikassa.
Maakkia saavuttaa luonnossa 15 metrin pituuden, mutta jää viljeltynä pienemmäksi, meillä 5–8 m pituiseksi. Sitä on viljelty meillä yllättävän vähän ja näiden kokemusten valossa sen on todettu olevan kestävä ainakin II-vyöhykkeellä, mahdollisesti pohjoisempanakin, sillä se on "hernepuista" ainoa, jolla ei ole taimivaiheessakaan ilmennyt tuleentumisongelmista johtuvia pakkasvaurioita.
Maakkian lehdet ovat parilehdykkäisiä, 20–30 cm mittaisia. Niillä ei ole erityistä syysväriä. Sen sijaan keväällä puhjetessaan ne ovat näyttävästi hopeanharmaan karvoituksen peittämät. Maakkia kukkii Suomessa heinä-elokuussa valkein pienin kukin. Se ei yleensä ehdi kypsyttää meillä siementä, joka syntyy karvaisiin palkoihin. Tämä viehättävä pikku puu on ainoita meillä kestäviä hernekasvien heimoon lukeutuvia koristepuita. Sitä tulisi käyttää enemmän kun halutaan pienikokoista, kompaktia puuta alueelle.
Maakkia on kasvupaikan suhteen verraten vaatelias, sillä se viihtyy parhaiten tuoreilla, kosteilla mailla. Se sietää jonkin verran varjoa, mutta istutuspaikan tulisi kuitenkin olla lämmin ja hyvin läpäisevä.
Maakkian, kuten useimpien hernekasvien siemenet itävät kunhan siemenkuori on saatettu vettäläpäiseväksi. Tämä tapahtuu liottamalla siemeniä hetken lähes kiehuvassa vedessä niin, että veden annetaan jäähtyä huoneenlämpöön. Liotusta jatketaan vuorokauden ajan. Siemen on yleensä turvonnut huomattavasti tämän jälkeen. Turpoamattomat siemenet itävät kun siemenkuori esim. mikrobitoiminnan ansiosta maassa ollessaan muuttuu vettäläpäiseväksi. Kuumavesikäsittelyn voi siis korvata kylvämällä siemenet ulos. Tällöin itämiseen saattaa kuitenkin kulua jopa useita vuosia.