Mustilalle erittäin tärkeä kasvien hankinta-alue on ollut Kaukoitä. Siellä on runsaasti Suomen ilmastoa vastaavia alueita. Pohjois-Amerikan vastaaviin alueisiin verrattuna kesät ovat siellä viileämpiä, vastaten paremmin Suomea. Toisaalta monsuunin vaikutuksesta vuodenaikojen vaihtelu on siellä hyvin säännönmukaista, mikä joskus aiheuttaa vaikeuksia sikäläisten kasvien sopeutumisessa Suomen oikukkaisiin kevät- ja syyssäihin. Alueen kasvillisuus selvisi jääkausista vähäisin vaurioin ja puitten ja pensaitten lajirunsaus on siellä tästä johtuen yhä moninaisuudessan huikea.
Kaukoidän alueista voidaan Korean niemimaan vuoristoja pitää kaikkein tärkeimpänä Mustilan kannalta monesta syystä johtuen. Eräitä Mustilassa keskeisiä havupuulajeja kuten koreanpihta (Abies koreana), ussurinpihta (Abies holophylla) ja koreantuija (Thuja koraiensis) on saatu Mustilaan Koreasta 1930-luvulla yhteistyössä japanilaisten metsäntutkijoiden kanssa. Samaa tietä kulkeutuivat Mustilaan monet koristeellisimmista vaahteralajeista sekä kestävien alppiruusujen jalostuksen kulmakivi, mustilanalppiruusu (Rhododendron brachycarpum var. tigerstedtii). 1976 yhteispohjoismaiselta keruumatkalta Etelä-Koreasta tuotiin Mustilaan hyvin menestyvä ja upeasti kukkiva kuningasatsalea (Rhododendron schlippenbachii).
Korean niemimaa liittyy maantieteellisesti ja kasvistollisesti Mantšuriaan, josta on myös tuotu eräitä merkittäviä puulajeja, esimerkiksi mantsurianjalopähkinä (Juglans mandshurica). Venäjän Kaukoitä Vladivostokin ympäristöstä Amurin laaksoon muistuttaa kasvistoltaan Koreaa ja Mantšuriaa. Näiltä alueilta Mustilaan on tuotu mm. ussurinpäärynä (Pyrus ussuriensis), korpialppiruusu (Rhododendron aureum var. hypopitys) ja hernekasveihin kuuluva pikkupuu maakkia (Maackia amurensis). Ilmasto rannikon tuntumassa sijaitsevan Sihote-Alinin vuoriston takana on hyvin mantereista, mikä on joidenkin kasvien kohdalla haitannut sopeutumista Suomen oikukkaisiin talvi- ja kevätsäihin.
Japani ja ennen kaikkea sen pohjoisosien vuoristot ovat olleet tärkeä alkuperälähde Mustilan kokeiluissa. Täältä ovat kotoisin havupuista japaninpihta (Abies veitchii), japaninhemlokki (Tsuga diversifolia) sekä japaninlehtikuusi (Larix kaempferi). Japanilaisperäisistä lehtipuista ja pensaista Mustilan historiassa tärkeimpiä ovat japaninatsalea (Rhododendron japonicum), köynnöshortensia (Hydrangea anomala ssp. petiolaris), japaninsiipipähkinä (Pterocarya rhoifolia) ja japaninmagnolia (Magnolia kobus).
Japanin pohjoispuolella sijaitsevien Kuriilien ja Sahalinin saarten kasvillisuus muistuttaa läheisesti pohjoisen Japanin vuoristoja. Mustilaan on sieltä tuotu perinteisesti lähinnä havupuita kuten sahalininpihta (Abies sachalinensis) sekä kurilienlehtikuusi (Larix gmelinii var. japonica), mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen avautuneiden yhteyksien kautta myös monia erittäin lupaavia lehtipuita ja pensaita, mm. idänorapihlaja (Crataegus chlorosarca), lyhtysorvarinpensas (Euonymus macropterus) ja kuriilienkirsikka (Prunus nipponica var. kurilensis).
Kuriilien saarten pohjoispuolella sijaitseva Kamtšatkan niemimaa muistuttaa ilmasto-olosuhteiltaan Keski- ja Pohjois-Suomea. Sieltä ovat peräisin Mustilan kauneimmat nuoret kivikoivut (Betula ermanii) ja pensassembrat (Pinus pumila). Niemimaan itäpuolella sijaitsevilta Komentajasaarilta on peräisin Mustilassa erittäin voimakkaasti levinnyt, viehättävä koko kesän kukkiva perenna, alaskankleitonia (Claytonia sibirica). Näiden saarten lisäksi sitä kasvaa pitkin Alaskan rannikkoa aina pohjoiseen Kaliforniaan saakka.
