Rönsyansikan kolmisormiset lehdet peittävät tiheänä maanpintaa mieluiten puolivarjossa tai varjossa. Lehdet säilyvät lumen suojassa vihreinä talven yli. Lumettomilla paikoilla osa lehdistä ruskettuu, mutta korvautuu keväällä pian uusilla. Kasvi leviää hiljalleen maavartensa avulla ja lehdistöstä tulee tiheä. Sellainen kasvusto estää hyvin rikkakasvien taimettumisen, ellei maahan ole sattunut jäämään aineksia jostain monivuotisesta rikkakasvista.
Rönsyansikka on sitä maapeitekasvien peruslajistoa, jota on kutsuttu puutarhan työhevosiksi. Kun rönsyansikan kukinta keväällä on ohi, sen tärkeä tehtävä on suojata maanpintaa. Se vetäytyy ikäänkuin taka-alalle ja antaa muiden kasvien loistaa.
Rönsyansikka kuuluu ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuten mansikkakin (Fragaria). Rönsyansikan kirkkaankeltaiset kukat toukokuussa ovat mansikan kukkien kokoisia ja näköisiä, mutta syötäviä marjoja ei muodostu.
