Ruotsinraunioyrtti on rohtoraunioyrtin (S. officinale) ja tarharaunioyrtin (S. asperum) välinen hyvin voimakaskasvuinen risteymä. Rohtoraunioyrtti on vanha eurooppalainen lääkekasvi, kun taas tarharaunioyrtti on peräisin Kaukasukselta. Nämä tapasivat Ruotsissa 1800-luvun puolivälissä ja näiden välisestä risteymästä on ensimmäinen kuvaus tuolta ajalta Keski-Ruotsista. Siitä saakka ruotsinraunioyrttiä on viljelty koristekasvina. Se kukkii keskikesällä pienehköin, suppilomaisin ja väriltään vaihtelevasti sinisen punaisin kukin.
Yllämainituista raunioyrteistä ruotsinraunioyrtti on Suomessa tavallisin, ja sitä tavataan vanhan asutuksen liepeillä. Mustilassa ruotsinraunioyrttiä kasvaa villiintyneenä Ketunmäen raunion ja Nikkarinmäen talon eli toimistorakennuksen liepeillä. Se leviää maanalaisen juurakkonsa avulla ja voimakaskasvuisena pitää hyvin puolensa.
Lehtimassaa syntyy paljon, ja lehtiä voidaan liottaa vedessä ja liotusvettä käyttää lannoitteena. Myös rehukasviksi raunioyrttejä joskus ajateltiin. Ne eivät kuitenkaan maistuneet eläimille.
