Varjostinkuusi on todellinen elävä fossiili, sillä laji on tunnistettu jo Trias-kauden kerrostumista, siis hirmuliskojen aikakaudelta. Tuolloin varjostinkuusi oli levittäytynyt koko Euraasiaan, mutta myöhemmin muut puulajit valtasivat siltä alaa. Nykyään varjostinkuusi on uhanalainen ja sitä kasvaa vain suppeilla alueilla Keski- ja Etelä-Japanissa.
Varjostinkuusi ei muistuta mitään meille tuttua havupuuta eikä sillä ole elossaolevia lähisukulaisia. Neulaset näyttävät pareittain yhteenkasvaneilta ja ovat versojen kärjissä sateenvarjon muotoisena kiehkurana, mistä johtuu lajin suomalainenkin nimi. Puu on hyvin hidaskasvuinen: se kasvaa vain parikymmentä senttiä vuodessa, mutta voi kotiseudullaan varttua keskikokoiseksi puuksi.
Varjostinkuusi on Japanissa yksi arvostetuimmista puulajeista ja sitä on usein istutettu temppelialueille. Legendan mukaan Jingui-temppelin edustalle 1310 istutettu puu siunaa sen runkoa koskettavia naisia terveillä lapsilla. Suomessa varjostinkuusta on kasvatettu hyvin vähän. Viimeaikaisissa istutuksissa se on menestynyt hämmästyttävän hyvin suojaisilla kasvupaikoilla kuten Mustilassa Havuterassilla, mutta todennäköistä on, että seuraava ankara talvi tuhoaa suojaamattomat puut.
