Kiinankuusi on kotoisen metsäkuusen (Picea abies) lähisukulainen Länsi-Kiinasta ja sikäläisistä havupuista ainoa, joka tähän mennessä on osoittautunut Suomessa kestäväksi. Parhaiten sen erottaa metsäkuusesta neulasten harmahtavan värin ja punaruskean, röpöliäisen rungon perusteella. Muutoin kiinankuusi ei juuri poikkea metsäkuusesta, ja kokoelmista kerättynä sen siemenjälkeläistössä on runsain mitoin näiden kahden lajin risteymiä. Suomessa kiinankuusta tai siksi epäiltyjä puita kasvaa Oulun seudulle asti, joten siemenen alkuperän ollessa oikea se on viljeltävissä suuressa osassa maatamme.
Mustilan kiinankuuset ovat kahta eri alkuperää. Paremmin menestynyt yksittäispuu on kuulun kasvienmetsästäjän Ernest Henry Wilsonin keräämää kantaa ja saatu Mustilaan lahjoituksena jo 1910. Pienen metsikön rippeet mäntykankaalla Etelärinteen yläpuolella ovat Joseph Rockin keruita ja istutettu 1930-luvulla. Metsässä kasvavat kituliaat puut eivät anna todellista kuvaa kiinankuusen komeudesta. Monien eteläisten vuoristokuusten tapaan kiinankuusi vaatisi rehevää maata ja runsaasti valoa kehittyäkseen todella kauniiksi.
