Juniperus communis - (koti)kataja

Kataja eli kotikataja on maailman laajimmalle levinnyt havupuulaji. Se kasvaa kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon mantereilla arktiselta tundralta subtropiikkiin. Tämä edellyttää hyvää sopeutumiskykyä erilaisiin olosuhteisiin. Katajan kasvupaikkavaatimukset ovatkin väljät. Sitä kasvaa sekä karuilla kallioilla että rehevissä lehdoissa.

Katajan kasvutapa vaihtelee pensasmaisesta, maata pitkin mataavasta pylväsmäiseen, joskus jopa puumaiseen muotoon. Eri muotoja esiintyy runsaasti näiden väliltä. Valikoituja muotoja myös tuotetaan ja myydään yleisesti lajikkeina.

Kataja kasvaa hitaasti ja sen hyväntuoksuisesta puuaineksesta tulee kovaa ja sitkeää. Puumaiset katajat voivat tulla jopa 15 metrin pituisiksi, sillä katajat korvaavat hitaan kasvun pitkäikäisyydellä. Suomessa vanhimmat katajat ovat lähes 1000-vuotiaita. Pylväsmäiset ja puumaiset katajat olivat pitkään rauhoitettuja, nykyäänkin niiden käytössä toivotaan malttia.

Katajan hedelmiä kutsutaan marjoiksi, vaikka ne oikeastaan ovat marjamaisen meheviä käpyjä. Kaksikotisella katajalla emi- ja hedekukinnot ovat eri yksilöissä. Pölytystä seuraavien kolmen vuoden kuluessa emiyksilöihin kehittyy ensin vihreitä, sitten sinisiä käpymarjoja. Katajanmarjoja on perinteisesti käytetty mausteena ja lääkkeenä. Niiden hartsipitoisuus on korkea, joten kovin paljon niitä ei kannata kerralla maistella.

Suomenkielinen nimi
Kotikataja
Heimo
Cupressaceae
Suku
Juniperus
Laji
communis
Koko
Täysikokoisena 0,2–15 m korkea puu tai pensas. Hyvin monimuotoinen.
Kotipaikka
Pohjoisen pallonpuoliskon kaikilla mantereilla, myös Suomessa.
Kuvaus
Monimuotoinen ainavihanta havupensas tai -puu. Kuori ohut, hilseilevä. Kaksikotinen, kukkii touko-kesäkuussa, Siniset käpymarjat kehittyvät 2–3 vuoden kuluessa kukinnasta.
Kasvupaikka
Aurinkoinen, vähä- tai keskiravinteinen, kuiva tai tuore, läpäisevä hiekkamaa.
Menestyminen
Vyöhykkeet I–VIII. Riippuu suuresti alkuperästä.
Ryhmittely
Havupuut