Nutkansypressi on pitkine, nuokkuvine oksineen ja riippuvine pikkuoksineen Välimerensypressin (Cupressus sempervirens) täysi vastakohta. Tuuhea sinivihreä lehvästö peittää lähes kokonaan kauniin kanelinruskean, pitkinä säikeinä pinnastaan repeilevän koristeellisen rungon. Kuumina päivinä nutkansypresseistä löyhähtää väkevä, lyijykynämäinen tuoksu.
Nutkansypressi kasvaa vuoristopuuna Pohjois-Amerikan länsirannikon tuntumassa. Parhailla kasvupaikoillaan se voi kasvaa jopa 40-metriseksi ja saavuttaa yli 1000 vuoden iän. Sadan viime vuoden kuluessa nutkansypressi on ilmeisesti kärsinyt ilmastonmuutoksesta ja puita on kuollut hälyttävissä määrin sen kotiseudulla.
Eurooppaan nutkansypressi on tuotu 1800-luvun puolivälissä. Nutkansypressistä on nykyisin kaupan kymmenkunta muoto- ja värimuunnosta lajikkeiksi nimettyinä. Nutkansypressi on sypresseistä kestävimpiä ja sitä viljellään hyvin harvinaisena eteläisessä Suomessa. Mustilassa se on jo menestymisalueensa äärirajoilla. Edullisella kasvupaikalla osa puista on kehittynyt puumaisiksi toisten jäädessä pensaiksi. Isoistakin puista näkee, miten ne ovat menettäneet neulasensa lumenpinnan yläpuolelta vajaan metrin matkalta kaikkein kylmimpinä talvina.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen nutkansypressistä on tullut kasvisystematiikan kuuma peruna, ja se on vaihtanut sukua useaan otteeseen päätyen viimeisimmän (2009) tulkinnan mukaan aitojen sypressien sukuun (Cupressus). (lisätietoja http://www.mapress.com/phytotaxa/content/2011/f/pt00019p070.pdf).
