Ohotanpihta on kotoisin Koillis-Aasiasta Ohotanmeren itä- ja kaakkoispuolisilta alueita. Eteläisimmät kasvupaikat ovat sirpaleisilla alueilla Korean vuoristoissa. Ohotanpihta on läheistä sukua siperianpihdalle (Abies sibirica) ja on eräänlainen välittävä muoto siperian- ja sahalininpihdan (A. sachalinensis) välillä. Pohjois-Mantšuriassa tavataan ohotan- ja siperianpihdan välimuotoa (Abies × sibirico-nephrolepis).
Ohotanpihta on hillityn elegantti ja säännöllisen tuuhealatvuksinen puu. Se on pihdaksi melko hidaskasvuinen mutta hyvin talvenkestävä. Mustilassa ohotanpihta ei ole kärsinyt lumivaurioista, vaikka sen oksakulma on pieni verrattuna esimerkiksi runsaslumisilla alueilla kasvavaan siperianpihtaan. Ikääntyneissä puissa ei ole tapahtunut sanottavammin ränsistymistä ja varsinkin latvukset ovat säilyneet kauniin tuuheina. Ohotanpihtaa on viljelty Suomessa toistaiseksi melko vähän, siksi sen menestymisalueen pohjoisrajaa ei vielä tarkkaan tiedetä, mutta sen oletetaan menestyvän aina Lappia myöten.