Skip to main content

Tsuga diversifolia - japaninhemlokki

tsuga_diversifolia_yleiskuva_jsaarinen.jpg

Hemlokkien (Tsuga) suku on saanut tieteellisen nimensä suoraan japaninkielen hemlokkia tarkoittavasta tsuga-sanasta. Japaninhemlokki on toinen suvun kahdesta japanilaisesta lajista, ja kasvaa luontaisena Honshun saarella 900–2200 metrin korkeudella vuorten ylärinteillä melko lähellä metsänrajaa. Parhailla kasvupaikoilla se saavuttaa jopa 25 metrin pituuden, mutta jää ylärinteillä matalaksi pensaaksi. Latvus on muihin hemlokeihin verrattuna häkellyttävästi lehtipuumaisen tuuhea ja leveä. Neulaset ovat alapuolelta voimakkaan hopeanvalkoisia ja keskenään eripituisia, leveitä ja lovipäisiä. Hyvinä siemenvuosina oksat kerrassaan täyttyvät siroista sormenpäänkokoisista kävyistä.

Vanhoja, komeita japaninhemokkiryhmiä kasvaa useilla maisemallisesti tärkeillä paikoilla Mustilan maisemassa. Ensimmäiset puut A. F. Tigerstedt hankki 6-vuotiaina taimina Pietarista 1906. Uusimmat istutukset ovat peräisin vuonna 1991 Japanista saadusta siemenerästä, jonka keruupaikka on Kison laakso, Naganon prefektuurissa. Vaikka japaninhemlokit ovat kehittyneet Mustilassa todella komeiksi puiksi, täysin kestäviä nämä mereisen ilmaston asukit eivät ole. Tavallista kylmempinä talvina puut saavat neulasvaurioita, ja onpa kookkaita puita kokonaan kuollutkin viimeksi 1980-luvun pakkastalvina.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Japaninhemlokki
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Tsuga
Laji: 
diversifolia
Koko: 
6–12 m.
Kotipaikka: 
Japani.
Kuvaus: 
Hyvin leveälatvuksinen ja nuokkuvaoksainen havupuu, jonka oksat täyttyvät hyvinä käpyvuosina sormenpäänkokoisistä kävyistä..
Kasvupaikka: 
Varjo–puolivarjo, tuore, keski- tai runsasravinteinen humusmaa.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I (II–III).

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin