Skip to main content

Abies balsamea - palsamipihta

Abies balsamea ©jaakko
Abies balsamea ©jr

Palsamipihta on Pohjois-Amerikan laajimmalle levittäytynyt pihtalaji. Siellä se kasvaa soilla ja kangasmaiden reunoilla muodostaen usein sekametsiä lehtipuiden, kanadanlehtikuusen (Larix laricina) sekä musta- ja valkokuusen (Picea mariana ja P. glauca) kanssa. Palsamipihdan neulasista lähtee hierottaessa lajille ominainen palsamin tuoksu. Aromaattinen tuoksu ja säännöllisen kartiomainen kasvutapa ovat varmasti osaltaan syynä palsamipihdan suosioon joulupuuna kotiseudullaan Kanadassa, mutta myös kauniin tummanvihreät neulaset säilyvät hyvin sisäänkannettuna.

Suomessa palsamipihta on toiseksi yleisin pihtalaji, ja sitä käytetään pääasiassa koristepuuna puistoistutuksissa. Palsamipihta risteytyy herkästi siperianpihdan (A. sibirica) kanssa ja usein istutuksissa onkin mukana lajiristeymiä. Metsään istutettuna palsamipihta myös kylväytyy spontaanisti ja luonnontaimet muodostavat tiheän maton pihtametsiköiden alle.

Palsamipihta ei ole vaatelias ravinteiden suhteen. Se pärjää Mustilassa myös kangasmaalla, joskin jää pieneksi kaikkein karuimmilla kasvupaikoilla. Mustilassa palsamipihtaa kasvaa useina metsiköinä, jotka istutettiin tanskalaisen Johannes Rafnin hankkimista siemenistä jo arboretumin alkuaikoina. Siementen tarkasta keruupaikasta ei ole tietoa.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Palsamipihta
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Abies
Laji: 
balsamea
Koko: 
10–30 m puu.
Kotipaikka: 
Kanadan itä- ja keskiosat, Koilis-Yhdysvallat.
Kuvaus: 
Nopeakasvuinen, kapealatvuksinen, sileärunkoinen, kasvutavaltaan säännöllinen havupuu, jonka tummanvihreät neulaset asettuvat oksille kampamaisesti.
Kasvupaikka: 
Tuore kangasmetsämaa tai sitä rehevämpi moreeni-, savi- tai multamaa. Aurikoinen, puolivarjoinen tai varjoinen kasvupaikka. Vanhemmiten säilyy tuuheana vain valoisilla kasvupaikoilla.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–VII. Alkuperä vaikuttaa menestymisen pohjoisrajaan.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin