Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-94-075
alkuperä: Etelä-Sahalin, Venäjä
Useat tutkijat pitävät lajia yhtenä kiinankatajan alalajina (Juniperus chinensis var. sargentii). Se on saanut nimensä lajin löytäneen amerikkalaisen kasvitieteilijän C.S. Sargentin mukaan. Laji kasvaa Japanin Hokkaidolla, osissa Koreaa sekä Venäjällä Sahalinin saarella varsin suppealla alueella. Se on kuvailtu Venäjän uhanalaisia lajeja esittelevässä “punaisessa kirjassa”. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat merenrannan kivikot sekä vuorten rinteiden vierinkivialueet ja kalliot.
Länsimaiset lähdeteokset yleensä kehuvat lajin kauneutta. Pienikokoinen, matalana leviävä pensas jää yleensä 30-50 cm korkeaksi. Sinivihreät lehdet ovat lähinnä suomumaisia kuten vaikkapa sirolla, hyvin kapealehtisellä tuijalla. Vanhemmiten kasviin saattaa kehittyä myös neulasmaisia lehtiä. Laji on kaksikotinen. Pienet marjat ovat sinisiä.
Siemenet vaativat kypsyäkseen useiden muiden katajien tavoin kaksi kasvukautta.
Siemenet voi kylvää heti. Kaikki katajat ovat hitaita itämään, niin ilmeisesti myös tämä. Taimia syntyy yleensä vuoden kuluttua kylvöstä tai myöhemmin. Syntyvien taimien kasvatus ei kuitenkaan tämän jälkeen pitäisi olla kovinkaan konstikasta. Laji lienee kestävä ainakin etelärannikolla.