Ulsike 1994: 50. Juniperus virginiana - kynäkataja

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: K09-93-259

alkuperä: Chanhassen, Minnesota, USA

Kynäkataja on yksi Pohjois-Amerikan yli kymmenestä luonnonvaraisesta katajalajista. Se on kotoisin USA:n itäosista ja on melko eteläinen laji, jonka luontainen pohjoisraja on Suurten järvien alueen eteläosissa.

Kynäkataja on muunteleva laji kuten meidän oma katajammekin. Näinollen se saattaa esiintyä pensasmaisena tai puumaisena luontaisesti. Suurimmat puumaiset yksilöt saattavat yltää jopa 18 m pituuteen kotiseudullaan.

Kynäkataja on harvinainen puhtaana lajina viljeltynä. Siitä on jalostettu lukemattomia lajikkeita, esim. meillekin tuttu, jäykkä mutta kankea kapeakasvuinen 'Sky Rocket', joka tosin nykyään mainitaan erään toisen lajin (J. scopulorum) yhteydessä. Kynäkatajan nuoret lehdet ovat neulasenomaisia mutta muuttuvat vanhemmiten suomumaisiksi kuten esim. tuijalajeilla. Ne ovat väriltään tummanvihreitä. Laji on yleensä kaksikotinen, joten 'marjojen' syntymiseen edellytetään sekä emi- että hedeyksilöitä. Hedepuiden sanotaan olevan keväisin oudon näköisiä kellertävän siitepölyn peittäessä niiden oksia.

Katajan marja on kasvitieteellisesti mehevä käpy. Kynäkatajan kävyt ovat kooltaan ja väritykseltään meikäläisen katajan käpyjen kaltaisia.

Kynäkatajan siemen itää saatuaan kylmäkäsittelyn. Siemenerä tulisi kylvää syksyllä, jolloin siemen itää kylvöä seuraavana keväänä. Tämä siemenerä on kerätty lajin luontaisen kasvualueen äärimmäisestä luoteisosasta luonnonvaraisista kasveista ja edustanee parasta mahdollista kantaa meidän kasvuolosuhteisiimme.

Kynäkataja viihtyy monenlaisilla kasvualustoilla kuivista, ohuthumuksisista maista aina kosteisiin, kunhan maa ei ole liian raskas ja huonosti läpäisevä. Se karttaa kalkkirikkaita maita. Varjossa se ei menesty, vaan vaatii valoisan kasvupaikan. Tällöin se saattaa olla arka kuivattavalle kevättalven paahteelle. Kynäkataja menestynee meillä ainakin I-II vyöhykkeillä.

USA:ssa sitä pidetään hyvin kestävänä, mikä antaa toiveita viljelyn onnistumiselle pohjoisemmassakin.

Suku
Juniperus
Laji
virginiana
Ulsike
1994