Ulsike 1992: 18. Prunus mahaleb - veikselinkirsikka

Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.

koe-erän tunnus: K09-92-011

alkuperä: Zvenigorod, Venäjä 55 50'N x 36 50 "E, korkeus merenpinnasta tuntematon

Kotoisin Euroopasta ja Lähi-Idästä. Pitkään viljelyssä ollut laji, jota käytetään paljon ympäri maailmaa sekä perusrunkona vartettaessa arkoja lajikkeita että aitakasvina etenkin Pohjois-Amerikassa, missä se on karannut viljelystä ja villiintynyt.  Sitä hyödynnetään myös teollisesti aromaattisen kuorensa vuoksi. Kukkii lehtien puhkeamisen aikaan pienin (n. 1 cm) kukin, jotka muodostavat jopa 10 kukan tuoksuvia terttuja. Hedelmä on n. 0,5 cm luumarja, joka kypsyttyään syksyllä saa mustan värin.

Veikselinkirsikan siemen on kylmästratifioitu, ja tulee kylvää välittömästi n. 1 cm syvyyteen. Kylvöalusta ja jatkokasvatusalusta on suojattava jyrsijöiltä. Itävyys n. 50 %, idätysaika IL 30 vrk.

Veikselinkirsikka on todennäköisesti arin nyt kokeiltavista kirsikka- ja luumulajeista, ja sen oletetaan menestyvän vyöhykkeellä I. Materiaalia tullaan sijoittamaan mukaan myös tätä pohjoisemmaksi lähetettäviin lajitelmiin menestymisrajan löytämiseksi. Siemen on kerätty luontaisen esiintymisalueen itäosasta.

Suku
Prunus
Laji
mahaleb
Ulsike
1992