Punatammen lehdet ovat teräväliuskaiset ja kookkaammat kuin kotimaisella metsätammella (Quercus robur). Voimakas punainen syysväri, joka hallitsee maisemaa syksyisin punatammen kotiseudulla Pohjois-Amerikan itäosissa, jää Suomessa yleensä vaisuksi ja ruskeanpunaiseksi.
Tammi on Euroopan puista kenties kaikkein arvostetuin. Vuosisatoja on hyödynnetty tammen lujuutta, suurta kokoa ja lahonkestoa niin laivanrakennuksessa, huonekaluissa kuin viinitynnyreissäkin. Tammi saattaa elää tuhat vuotta, ja suuret puuvanhukset ovat arvostettuja maamerkkejä. Suomessa vanhoja tammia näkee kuitenkin harvoin, sillä vuosisatojen ajan tammimetsiä on raivattu pelloiksi ja parhaita puita kaadettu kallisarvoisen puutavaran vuoksi.
Mongoliantammi (Q. mongolica) kasvaa laajalla alueella Itä-Aasiassa ja siitä on kuvattu useita alalajeja ja muotoja, joita toisinaan on pidetty itsenäisinäkin lajeina. Suomessa parhaiten on menestynyt mereinen alalaji japanintammi, sillä se kestää paremmin epävakaata ja vaihtelevaa ilmastoa. Pohjoiset alkuperät Hokkaidon ja Sahalinin saarilta kestävät myös kovia pakkasia. Mustilassa niitä on istutettu muun muassa Pohjoisrinteelle Japaniksi kutsutulle alueelle.
Pohjois-Amerikassa kasvaa yli 70 tammilajia, joista kaikkein laajimmalle on levinnyt suuri ja majesteettinen takiaistammi. Suurikokoista terhoa kannattelevan kehdon reuna on takiaismaisesti karvainen, mistä puu on saanut suomenkielisen nimensä.
Parhailla kasvupaikoilla takiaistammi saattaa kasvaa lähes 40 metrin korkuiseksi, mutta karuimmilla paikoilla se jää pienikokoiseksi ja vänkkyräiseksi. Usein oksiin muodostuu runsaasti leveitä korkkipalteita, jotka korostavat puun karua ja piikkistä yleisilmettä.
Kaunislehtinen keskilännentammi on yksi lupaavimmista pohjoisamerikkalaisista tammilajeista ja tuotiin Suomen ensi kerran Arboretum Mustilan siemenkeruumatkalla 1993. Se kasvaa luontaisena kylmätalvisella vyöhykeellä Suurten järvien länsi- ja lounaispuolella, jossa monet muut Pohjois-Amerikan tammilajit eivät oikein enää menesty, ja kasvaa karunpuoleisilla mäkimailla yhdessä mm. amerikanpunamännyn (Pinus resinosa) kanssa.
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-93-305
alkuperä: Morden, Manitoba, Kanada 49 10' x 98 10'
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-93-239 tai K09-93-240
Tammi on Euroopan puista kenties kaikkein arvostetuin. Vuosisatoja vanhat perinteet ovat hyödyntäneet tammen lujuutta, suurta kokoa ja lahonkestoa niin laivanrakennuksessa, huonekaluissa kuin viinitynnyreissäkin. Olemme lukeneet, kuinka Keski-Euroopassa hienoimpien runkojen myyntihinnalla on voinut ostaa jopa uuden saksalaisen auton. Myös meillä Suomessa tammi saattaisi olla Etelä-Suomen parhailla kasvupaikoilla paitsi maisemallisesti kaunis, mutta myös puuntuotosmielessä mielekäs vaihtoehto perinteisiä metsänviljelypuulajeja täydentämään.
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-91-149
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-96-386/389?