Pohjoisamerikkalaisen mustajalopähkinän pohjoisimmat luontaiset esiintymät ovat Suurten järvien alueen eteläosissa. Se on jalopähkinälajeista kaikkein pitkäikäisin ja suurikasvuisin. Se saavuttaa usean sadan vuoden iän ja parhailla kasvupaikoilla jopa 50 metrin pituuden. Sillä on pitkä, suora runko ja se säilyttää ylvään runkomaisen olemuksen myös vanhana.
Kosteissa, runsasravinteisissa lehdoissa viihtyvä mantšurianjalopähkinä on kookas, leveäkasvuinen ja usein monirunkoinen puu. Himmeän sinivihreät lehdet ovat kerrannaiset ja voimakkaissa tyvivesoissa ne voivat olla yli metrin mittaisia. Valtavan kokonsa vuoksi lehdet painuvat lähtemättömästi Mustilan Etelärinteellä kävijän mieleen.
Amerikanjalopähkinä kasvaa Yhdysvaltojen koillisosissa, harvinaisena eteläisimmässä Kanadassa. Se on kookas, monirunkoinen puu, jolla on harmaa runko ja leveä latvus. Koristeelliset lehdet ovat 25–50 cm pituiset, päätöpariset ja muodostuvat 11–19 lehdykästä. Kukat ovat vaatimattomia, mutta hedelmä on kiintoisa 6–8 cm pituinen, pinnaltaan tahmea luumarja, pähkinä, joka kypsyy syyskuussa. Se on lokeroisesti uurteinen ja niin teräväsärmäinen, että särmiin naarmuttaa kätensä.
Kaukoidästä kotoisin oleva japaninjalopähkinä on aurinkoisilla, kosteilla ja ravinteikkailla paikoilla viihtyvä keskikokoinen tai kookas, leveälatvuksinen puu. Parilehdykkäiset lehdet ovat mieleenpainuvan suuria, jopa 80 cm mittaisia. Hedelmä on 4 cm pituinen kovakuorinen, pyöreä syötävä luumarja, "pähkinä".
Tässä käsitellään kolmea lajia: amerikanjalopähkinää (Juglans cinerea), japaninjalopähkinää (J. ailantifolia) ja mantsurianjalopähkinää (J. mandshurica). Niiden nimet kertovat suoraan kotiseudun. Amerikanjalopähkinää esiintyy mantereen koillisissa osissa, mutta se ei juuri esiinny Kanadan alueella luontaisesti. Japaninjalopähkinää esiintyy Japanin kaikilla saarilla Kiushulta Hokkaidolle saakka. Lisäksi lajia kasvaa harvinaisena Kuriileilla ja Sahalinin eteläosissa. Mantereella sitä ei esiinny.
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-93-380
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-92-004 tai K09-92-014
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-95-018 tai K09-95-060
Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-93-014