Amerikka

Amerikankastanja oli laajimmalle levinnyt Pohjois-Amerikan kolmesta kastanjalajista, ja se oli yksi metsien peruskasveista erityisesti Appalakkien eteläosissa, joissa se kehittyi valtaviksi puiksi. Runsaat kastanjasadot tarjosivat ravintoa ihmisille ja eläimille. Tilanne muuttui, kun aasialaisperäinen sienitauti kastanjansurma (Cryphonectria parasitica) lähti 1904 leviämään ja aiheutti valtavat tuhot kastanjametsissä, joiden vastustuskyky uutta patogeenia kohtaan oli heikko.

Pohjois-Amerikassa on luonnonvaraisia astereita paljon. Hertta-asteri on yleinen itärannikon vuoristometsissä, ja sietää varjoa useimpia sukulaisiaan paremmin. Hertta-asteri on Mustilassa istutettu Juhlapaikan eteläpuolelle sokerivaahteroiden katveeseen, jossa se viihtyy erittäin hyvin. Sydämenmuotoiset kookkaat lehdet peittävät maanpintaa tiiviinä kasvustona, josta loppukesällä kohoavat komeat kukkavarret isoine sinisine mykerökukintoineen.

Amerikanjalava eli valkojalava on Pohjois-Amerikassa kasvavista kuudesta jalavalajista kaikkein laajimmalle levinnyt. Sen luontainen esiintymisalue kattaa käytännössä koko Pohjois-Amerikan itäosan Kalliovuorille asti lukuunottamatta vuoristoja, ylänköjä ja kylmintä havumetsävyöhykettä. Se viihtyy parhaiten kosteissa laaksoissa ja tulvaniityillä, mutta tulee viljeltynä toimeen kuivemmillakin mailla.

Amerikanvalkopyökki kasvaa luontaisena laajalla alueella itäisessä Pohjois-Amerikassa. Se sietää hyvin varjostusta, kasvaa metsissä usein suurempien puiden alla ja viihtyy kosteilla järvien ja jokien rannoilla. Siitä kasvaa monirunkoinen pensas tai pienikokoinen ja kaunislatvuksinen puu. Tummanharmaa, sileä ja kiiltävä kuori korostaa rungon harjanteita, jotka näyttävät ikäänkuin jännitetyiltä lihaksilta.

Kanadanselja muistuttaa hyvin paljon eurooppalaista mustaseljaa (S. nigra), jonka alalajina sitä on myös pidetty. Se on nopeakasvuinen, rehevä ja monirunkoinen pensas, joka muodostaa juurivesoja toisin kuin mustaselja.

Kaunismuotoinen amerikanlehmus on kotoisin Yhdysvaltojen koillisosasta ja etelä-Kanadasta. Viljeltynä se kasvaa vielä luontaista levinneisyyttään pohjoisempana. Luonnossa se viihtyy kuivissa tai tuoreissa keski- ja runsasravinteisissa lehti- ja sekametsissä, joskus myös kalliomailla.

Samettisumakki on kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosista. Se on juurivesova puu tai pensas, joka viihtyy aurinkoisilla, hiekkaperäisillä rinnemailla ja teiden varsilla. Sen suomalainen nimi viittaa samettisen karvoituksen peittämiin oksiin.

Punatammen lehdet ovat teräväliuskaiset ja kookkaammat kuin kotimaisella metsätammella (Quercus robur). Voimakas punainen syysväri, joka hallitsee maisemaa syksyisin punatammen kotiseudulla Pohjois-Amerikan itäosissa, jää Suomessa yleensä vaisuksi ja ruskeanpunaiseksi.

Amerikanhumalapyökki on pienikokoinen, kauniin lehtevä metsänreunapuu. Sen valtaisa levinneisyysalue ulottuu etelästä Guatemalan ja Hondurasin vuoristoista Kanadan lehtometsävyähykkeen pohjoisreunalle asti, Manitoban, Ontarion ja Quebecin eteläosiin, josta se on tuotu Mustilaan siemenkeruumatkoilla 1993 ja 1996.