Ulkomaisten kasvilajien menestymistutkimuksessa eli Ulsike-projektissa laadittiin vuosien 1992-1997 koelajeista kuvaukset. Tämän sivun tiedot koskevat siten tiettyä koesiemenerää ja ovat saattaneet päivittyä mm. Ulsike-projektista saatujen kokemusten perusteella.
koe-erän tunnus: K09-91-209
alkuperä; Guelph, Ontario, Kanada, 43 3'n x 80 13'w, 350 m.m.p.y.
Kentuckynkahvipuu on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosasta rajoittuen pohjoisessa Ontarion eteläosan lehtovyöhykkeeseen, idässä Appalakkeihin, etelässä Missourin pohjoisosiin ja lännessä preeriaan. Maapallolta tunnetaan ainoastaan kaksi Gymlocladus-lajia, kentuckynkahvipuun lisäksi G. chinensis Etelä-Kiinasta. Gymnocladukset ovat kaksikotisia puita, joiden emi- ja hedekukat sijaitsevat tavallisesti eri yksilöissä. Siemenen syntyminen edellyttää alueella useita kasviyksilöitä.
Kentuckynkahvipuu kasvaa kotiseudullaan 21 - 25 m korkeaksi, satunnaisesti jopa 35 m. Se suosii kosteita, ravinteikkaita maita ja jokilaaksoja jopa siinä määrin, että sen luontainen esiintyminen näyttää systemaattisesti karttavan kuivia, tuulille alttiita ylämaita. Puu on alueella jokseenkin harvalukuinen luonnonvaraisena ja esiintyy miltei aina yksittäispuuna.
Se puhkeaa lehteen myöhään ja varistaa lehtensä aikaisin. Reilusti yli puolet vuodesta se on ilman elonmerkkejä, siksi kreikankielinen sana "gymnoeladus" sen tieteellisessä nimessä (alaston oksa). Eteläisen Kanadan ranskankieliset kutsuvat sitä nimellä "chicot", kuollut puu, nähtävästi samasta syystä. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa; puhjettuaan kentuckynkahvipuun lehdet ovat erittäin näyttävät, 30 - 75 cm mittaiset, päältä harmaanvihreät. Lehdykkäpareja on tavallisesti 6-14. Lehdet saavat keltaisen värin ennen varisemistaan. Kentuckynkahvipuu kuuluu hernekasvien heimoon (Leguminosae), ja sillä on ns. typensitojakasvina maaperää parantava vaikutus. Hedelmä on 10 - 12 cm pitkä, ruskea palko, joka kypsyy lokakuussa ja säilyy puussa talven yli.
Uudisasukkaiden sanotaan käyttäneen kentuckynkahvipuun paahdettuja siemeniä kahvin korvikkeena. Tuore siemen on myrkyllinen ja pahanmakuinen. Sen kaunissyistä, hyvin lahonkestävää, punaruskeaa puuta on käytetty puusepänteollisuudessa ja koriste-esineiden valmistuksessa, mutta nykyisin sillä ei ole harvinaisuuden vuoksi taloudellista merkitystä.
Kentuckynkahvipuun siemen vaatii liottamisen huoneenlämpöisessä vedessä n. 7 vrk. ajan itääkseen. Vesi on syytä vaihtaa päivittäin. Veden vaikutuksesta siemen vähitellen turpoaa ja siemenkuori pehmenee (n. 2 vrk). Mikäli näin ei tapahdu, hiotaan siementä varovasti hiekka- paperilla, kunnes vaalea siemenalkiokalvo tulee näkyviin. Liotetaan kuten yllä ja kylvetään 2-3 cm syvyyteen. Idätysaika on noin 14 vrk, itävyys n. 70 %.
Idätyskokeessa havaittiin muutamia huomionarvoisia seikkoja. - Idätysaika pitenee huomattavasti, mikäli lämpötila laskee alle 18 asteen. Jyrsijät söivät halukkaasti taimen maanpäällisiä osia, vaikka idätyspaikassa oli tarjolla tulppaanin sipuleita, tavallisesti niiden herkkua. Sirkkataimi on kookas; 3 viikon ikäisessä se voi olla 15-20 cm korkea, jossa 3-4 jopa 20 cm pitkää kerrannaista lehteä. Kasvi näyttäisi tarvitsevan enemmän tilaa leveys- kuin korkeussuunnassa. Se on todennäköisesti meillä hallanarka, joten asianmukainen suojaus on tarpeen. Jatkokasvatuksessa ns. taimisuojan käyttö lienee perusteltua.
Kentuckynkahvipuu jäänee täällä menestyessään 8-10 m korkeaksi. Tätä ihastuttavaa puuta lienee turha viljellä menestymisvyöhyke I:n ulkopuolella. Siemenerä on kerätty luontaisen esiintymisalueen äärimmäisestä pohjoiskolkasta viljellyistä puista.