Tripterygium regelii – siipiköynnös

Siipiköynnöstä näkee varsin harvoin, mutta se olisi mainio lisä Etelä-Suomen köynnösvalikoimaan. Aivan ilman tukea siipiköynnös kasvaa leveänä pensaana, mutta puussa köynnöstellessään se valoa tavoitellessaan kiipeää useita metrejä.

Siipiköynnös kukkii heinäkuussa. Yksittäiset kukat ovat pieniä, mutta kun suuria huiskilokukintoja on paljon, näyttää kaukaa katsoen kuin köynnöksessä olisi valkoista pitsikoristelua. Hedelmät ovat kolmisiipisiä, ja syksyn edistyessä ne saavat vahvan punertavan värin.

Siipiköynnöksen sanotaan joskus tekevän juurivesoja, joskaan Mustilassa juurivesoja ei ole koskaan havaittu. Jos tilaa on, niiden voi antaa kasvaa, jolloin versot ottavat tukea mistä milloinkin saavat. Näin ne tekevät luonnonvaraisinakin. Mustilan komein siipiköynnös tekee parhaansa peittääkseen toimistorakennuksen toisen kuistin kokonaan.

Rehevä siipiköynnös on arka syyshallalle, joka saattaa mustuttaa lehtiä ja palelluttaa vuosiversojen päitä. Vasta talven tuulet kuitenkin varistavat vaaleanruskeiksi muuttuneet lenninsiivelliset hedelmät.

Suomenkielinen nimi
Siipiköynnös
Heimo
Celastraceae
Suku
Tripterygium
Laji
regelii
Koko
2–10 m köynnös. Ilman tukea parimetrinen pensas.
Kotipaikka
Koillis-Kiina, Korea, Japani, kasvaa tienvarsilla, avoimilla niityillä, metsissä, pensaikoissa.
Kuvaus
Kiertymällä kiipeävä, voimakaskasvuinen juurivesallinen köynnös. Valkoiset pienet kukat heinäkuussa jopa 40 cm mittaisissa kukinnoissa, joihin syksyllä kehittyvät komeat lenninsiivelliset hedelmät.
Kasvupaikka
Aurinkoinen tai puolivarjonen paikka tuoreessa, runsasravinteisessa puutarhamaassa tai rehevässä rinnemetsässä.
Menestyminen
Vyöhykkeet I–II (III). Nuorena arka, ja talvenkestävyys vaihtelee huomattavasti eri alkuperien välillä.
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
tripterygium_regelii_hedelmat_jsaarinen.jpg
Location