Nuokkusyreenin tiiviin tähkämäiset, parinkymmenen sentin pituiset kertohuiskilokukinnot nuokkuvat todella selvästi alas kaartuen. Siemenkodat taas kääntyvät ylöspäin, mistä nuokkusyreeni on saanut nimensä reflexa. Nuput ovat yleensä karmiininpunaiset, mutta kukat vaalenevat kukinnan kestäessä lähes valkoisiksi.
Nuokkusyreeni tuotiin Eurooppaan vasta 1900-luvun alussa Kiinasta. Lajin perimää on useissa risteymissä, joille kukintojen nuokkuminen on eriasteisesti periytynyt. Aitoa lajia onkin usein vaikea erottaa risteymistä. Mustilassakin kasvaa nuokkusyreeniristeymiä muun muassa Atsalearinteellä, Nikkarinmäellä ja Ketunmäessä, mutta vain Ketunmäen syreenipensaikossa on puhdas nuokkusyreeni.
Tuuheat pensaat kasvavat noin kolmimetrisiksi ja kukkivat vähän myöhemmin kuin tutut pihasyreenit (Syringa vulgaris). Tummine, pitkine lehtineen nuokkusyreeni on hyvä ja kaunis suojapensas kukkimattomanakin. Suojaisilla kasvupaikoilla se menestyy III-vyöhykkeelle asti.
