Komeapihlaja on kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosasta, jossa se kasvaa tyypillisimmillään jokien ja järvien kivisillä rannoilla. Se muistuttaa paljon kotimaista kotipihlajaamme (S. aucuparia), mutta on siihen verrattuna roteva, paksuversoinen ja suurilehtinen. Myös kukka- ja marjatertut ovat leveät ja näyttävät. Komea lehdistö ja kukinta, runsaslukuiset pienet punaiset marjat sekä talvenkestävyys ovat hyviä ominaisuuksia, joilla komeapihlaja on ansainnut paikkansa suomalaisessa viherrakentamisessa.
Komeapihlaja eroaa lähisukulaisista amerikanpihlajasta (S. americana) isommilla lehdillä, kukilla ja kukinnoilla sekä kasvamalla muutenkin kookkaammaksi ja usein yksirunkoiseksi. Kukinta alkaa noin kymmenen päivää amerikanpihlajan jälkeen. Kotipihlajasta komeapihlajan voi varmimmin erottaa päätesilmuista: ne ovat lähes mustat, hyvin tahmeat ja kärkiosiltaan karvaiset.
Komeapihlajia tulisi käsitellä ryhmänä, sillä niitä on eri tahoilla viljelyssä erilaisia, hieman toisistaan poikkeavia alkuperiä. Ne ovat kaikki apomikteja; saman puun siemenjälkeläiset ovat siis identtisiä keskenään.
