Samettisumakki on kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosista. Se on juurivesova puu tai pensas, joka viihtyy aurinkoisilla, hiekkaperäisillä rinnemailla ja teiden varsilla. Sen suomalainen nimi viittaa samettisen karvoituksen peittämiin oksiin.
Koristeelliset lehdet ovat runsaslehdykkäiset ja saavat syysvärin kaikissa keltaisen, oranssin, punaisen ja violetin sävyissä. Kesällä pienet vihreät kukat ovat pystyissä 20 cm pituisissa latvakukinnoissa, jotka emikasveilla muuttuvat syyskuussa komeiksi ja loistavanpunaisiksi tähkiksi. Samettisumakin hedelmä on punaisten karvojen peittämä marja, joka lehtien varistua jää kasviin pystyissä tertuissa.
Mustilassa näyttävää, mutta aranpuoleisena pidettyä pensasta kasvaa muutamia yksilöitä koeluontoisina istutuksina eri puolilla Arboretumia. Komein kasvusto on jätetty taimipeltoon siemeniä tuottamaan. Mustilassa viljellyt alkuperät on kerätty omilla keruumatkoilla aivan luontaisen levinneisyysalueen koillisesta reunasta Quebecistä. Aran taimivaiheen jälkeen niiden kestävyys on ollut hämmästyttävän hyvä.
Samettisumakki sen enempää kuin Mustilassa kasvava silosumakkikaan (R. glabra) eivät aiheuta kasvin käsittelijälle kiusallisia iho-oireita. Suvun mainetta huonontaa aiheetta amerikkalainen myrkkysumakki (Toxicodendron radicans), joka nykyään luokitellaan kokonaan toiseen kasvisukuun (Toxicodendron).
