Nikolainalppiruusu, tieteelliseltä nimeltään vaikeasti lausuttava R. przewalskii, on nimetty kuuluisan venäläisen tutkimusmatkailijan Nikolai Mihailovitš Prževalskin (1839 ̶ 1888) mukaan. Tämä teki viisi tutkimusmatkaa siihen saakka lähes tuntemattomille seuduille Kiinan länsi- ja keskiosiin, Tiibetiin ja Mongoliaan kuvaten ja nimeten useita uusia eläin- ja kasvilajeja.
Nikolainalppiruusu on laajasta luontaisesta kasvualueestaan huolimatta hyvin harvinainen länsimaisissa kokoelmissa. Tähän lienee syynä sen vaikea lisättävyys niin pistokkaista kuin siemenistäkin, ja toisaalta kukintahalujen puute. Mustilassa nikolainalppiruusu on kasvanut kauan Alppiruusulaaksossa, mutta ei tiettävästi ole koskaan kukkinut, ja Ruissalossakin se kukkii vain harvoin. Kukattomuus ei johdu nuppujen huonosta talvenkestävyydestä. Kukkanuppuja ei vain yksinkertaisesti synny vanhoihinkaan pensaisiin. Tämä saattaa johtua meillä väärästä päivänpituudesta, mutta koska kukintahaluttomuutta raportoidaan Tanskastakin, syynä voi olla myös kasvukauden liian vähäinen lämpösumma. Mantereiseen ilmastoon sopeutunut nikolainalppiruusu voi saada kotiseudullaan osakseen melkoista paahdetta kesäisin, ja sen kerrotaankin kestävän hyvin kuivia oloja.
Kukattominakin nikolainalppiruusut ovat komeita lehtipensaita. Laajalla levinneisyysalueellaan ne ovat monimuotoisia ja kokokin vaihtelee matalan tyynymäisestä lähes puumaiseen.
