Siipipähkinämetsät levittäytyivät eoseenikaudella 50 miljoonaa vuotta sitten koko pohjoiselle pallonpuoliskolle, mutta tätä nykyä siipipähkinöiden (Pterocarya) suvun edustajia kasvaa luontaisena vain Aasiassa. ”Paluumuuttajia” näkee kuitenkin yhä useammin myös suomalaisissa puutarhoissa.
Siipipähkinät ovat nopeakasvuisia, usein monirunkoisia puita, joiden riippuvat kukinnot kehittyvät jopa puolen metrin pituisiksi hedelmänorkoiksi. Nimensä suku on saanut norkkoihin kehittyvistä koristeellisista siipipalteisista pähkinöistä. Siipipähkinöiden suuret monilehdykkäiset lehdet muistuttavat saarnen lehtiä ja saavat kauniin keltaisen syysvärin.
Kiinansiipipähkinä (P. stenoptera) kasvaa luontaisena lähes kaikkialla Kiinassa paitsi aivan pohjoisessa. Lehdet ovat pienemmät kuin muilla siipipähkinöillä ja lehtien keskirangassa on ainakin osan matkaa sahalaitainen siipipalle. Kiinansiipipähkinää on kasvatettu Mustilassa vuodesta 1999. Se on menestynyt hyvin ja vaikuttaa aavistuksen muita siipipähkinöitä vähemmän herkältä halloille.