Nämä leveälatvuksiset preerioiden ja puoliaavikoitten jokivarsien puut ovat suomalaisille tuttuja lähinnä lännenfilmeistä, mutta niitä on myös istutettu Suomessa poppeleiden kultakaudella 1800-1900-lukujen taitteessa. Nykyisin näistä istutuksista on jäljellä enää kaksi vanhaa puuta Helsingin Kaivopuistossa sekä kolmas (mahdollisesti eri alkuperää) Tampereen Koskipuistossa. Lisäksi nuoria puita, joiden siemen tuli suoraan Manitobasta, on istutettu Hankoon 2010-luvun alkupuolella.
Amerikanmustapoppeli on siis Suomen harvinaisimpia puita, mutta niitä tulisi istuttaa lisää muutenkin kuin kulttuurihistoriallisen suojeluarvon takia. Puut ovat nopeakasvuisia, terveitä, poppeliksi pitkäikäisiä, ja niiltä puuttuvat kaksi poppelien vihatuinta ominaisuutta: juurivesat ja siemenvilla (Suomessa viljellyt amerikanmustapoppelit ovat hedepuita). Veistoksellisen mutkaoksainen, leveä latvusmuoto, järeys ja isot, pitkien ruotiensa päässä riippuvat ja havisevat lehdet ovat ainutlaatuinen kombinaatio, joka tekee amerikanmustapoppelista erinomaisen puisto- ja maisemapuun.
Mustilaan amerikanmustapoppelia on saatu suoraan Kanadan Manitobasta vuonna 2009, mutta tätä perua olevat istutukset ovat tuhoutuneet hoidon puutteeseen. Helsingin ja Tampereen puiden pistokaslisäys aloitettiin 2020-luvulla, ja Kaivopuiston kantaa oleva tuleva lisäysemopuu istutettiin arboretumin Näppärin taimistoalueelle toukokuussa 2024. Loput taimet pyritään myymään pääasiassa julkisiin istutuksiin, mutta niitä on myyty myös yksittäisille kasviharrastajille.
Jaakko Saarinen 8.10.2024
