Imukärhivilliviini on viisisormisine lehtineen kesällä kauniin vihreä köynnös ja kerrassaan loistelias syksyllä, kun sen lehdet loistavat tummanpunaisen eri sävyissä. Köynnös kasvaa voimakkaasti ja kiipeää korkealle kärhillään, jotka tarttuvat imukuppimaisilla päillään tiukasti mihin tahansa kiinteään pintaan. Imukärhivilliviini on paljon käytetty kivi- ja tiilitalojen seinien koriste, mutta sen avulla voi myös piilottaa katseilta ja kaunistaa aidat, jätekatokset ja muut pihojen arkiset rakennelmat, samoin kuin hankalat luiskat ja muut vaikeat maastokohdat. Luonnossa villiviini kasvaa maanmyötäisenä, suikertelee maassa ja nousee sieltä ylös puita ja pensaita peittämään.
Villiviini on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Se on yksi niistä kasveista, jotka Carl von Linnén entinen oppilas ja apostoli Pehr (Pietari) Kalm toi neljä vuotta kestäneeltä Pohjois-Amerikan tutkimusmatkaltaan 1751. Myöhemmin on erotettu meillä nykyään säleikkövilliviinä (P. inserta) tunnettu laji, jonka kärhet tarttuvat tukeen kiertymällä. Säleikkövilliviini on rotevakasvuisempi ja hieman talvenkestävämpi kuin imukärhivilliviini.