Paeonia obovata - amurinpioni

Amurinpioni on keijukaismainen metsien kasvi, jonka kauneusarvot ovat aivan toiset kuin tutuilla puutarhapioneilla: pyöreänpuikeista lehdyköistä koostuvat sinivihreät lehdet muodostavat kauniita kiehkuroita, joiden yläpuolella loistavat tulppaanimaisessa supussa pysyvät kukat, joiden väri voi alkuperästä riippuen olla valkoinen tai ruusunpunainen.

Ikään kuin toinen kukinta on vielä syksyllä lehdistön saadessa keltaisen ruskan ja tuppilohedelmien avautuessa. Hedelmät ovat sisältä kirkkaan punaisia, samoin kehittymättä jääneet siemenaiheet, kun taas valmiit siemenet ovat mustia ja kiiltäviä.
Myöhään syksyllä varret kaatuvat maahan. Jos siemeniä ei kerätä eikä maata käännetä, siemenet itävät helposti siinä varrenmitan päässä emokasvista.

Amurinpioneista ei ajankaan myötä kehity leveästi rehottavia pionipuskia, vaan sen varret kasvavat yksittäin eivätkä jämäkkyytensä johdosta tarvitse tukemista. Pioneille valitaan yleisesti aurinkoinen kasvupaikka, mutta amurinpioni, joka alkuperäisillä alueillaan kasvaa metsissä, voidaan istuttaa varjoisampaan kuin muut pionit. Mustilassa amurinpionia on kahdessa paikassa: Etelärinteen länsipään alkuperä on Sahalinin saarelta ja Alppiruusulaakson liepeillä kasvava Mantšuriasta. Ensin mainittu kukkii huomattavasti aikaisemmin, mikä on seurausta alkuperäalueitten erilaisesta ilmastosta.

Suomenkielinen nimi
Amurinpioni
Heimo
Paeoniaceae
Suku
Paeonia
Laji
obovata
Koko
50–70 cm.
Kotipaikka
Venäjän Kaukoitä, Korea, Japani, Kiina.
Kuvaus
Lehdet kolmilehdykkäiset, leveät ja kiiltävät, pystykasvuinen.
Kasvupaikka
Puolivarjo, varjo, tuore, multava, läpäisevä maa.
Menestyminen
Kestävä.
Ryhmittely
Perennat
paeonia_obovata_yleiskuva_jsaarinen.jpg