Nopeakasvuinen ja jo nuorena runsaasti kukkiva magnolia 'Wada's Memory' on nimetty kuuluisan japanilaisen taimistoviljelijä Koichiro Wadan muistoksi. Washingtonin yliopisto Seattlessa sai Wadalta erän taimia maaliskuussa 1940. Taimet kasvoivat ja osoittautuivat tyypillisiksi japaninmagnolioiksi, mutta yksi niistä käyttäytyi poikkeavasti. Se kasvoi nopeasti muhkeisiin mittoihin ja saavutti jo nuorena kukintaiän. Tämän taimen oletetaan olevan kahden Japanissa luontaisena kasvavan lajin, japaninmagnolian (M. kobus) ja pajumagnolian (M. salicifolia) välinen spontaani risteymä.
Tuoksuvat ja suuret kukat peittävät lehdettömän puun valkoiseen ryöppyyn heti ilmojen lämmettyä, meillä yleensä huhtikuun lopulla. Kukkien yli 10 cm mittaiset terälehdet ovat ensin pystyssä, taipuvat avautuessaan vaakatasoon ja kääntyvät pian roikkumaan alaspäin. Pienikin tuulenvire saa terälehdet lepattamaan aivan kuin parvi suuria valkoisia perhosia olisi etsimässä suuhunpantavaa. Kun kukinta viikon parin päästä on ohi, puhkeavat suuret mahonginpunaiset lehdet tarjoten toisen spektaakkelin. Kesälläkin lehtien viherryttyä kaunis puu kiinnittää huomiota ja syksyn tullen kasvukauden päättää loistavan keltainen syysväri. Lehdettömänä aikana puuta koristavat seuraavan kevään lupaukset, lähes jokaiseen oksankärkeen jo kesällä kehittyvät noin viisisenttiset, silkinkarvaiset kukkanuput.
'Wada's Memory' on osoittautunut lounaisrannikolla yhdeksi kestävimmistä magnolioista. Lämpimillä sisäpihoilla ja muilla suojaisilla paikoilla sen kasvatusta kannattaisi kokeilla sisämaassakin.
