Isolehtinen tulppaanipuu oli yksi ensimmäisistä Amerikan mantereelta Eurooppaan tuoduista puulajeista, eikä syyttä, sillä 50-metriseksi kasvavan ja keltaisin, suurin tulppaaninkukin koristellun puun on täytynyt olla 1600-luvun eurooppalaisille aivan vastustamaton näky.
Tulppaanipuu on magnolioiden sukulainen ja kehityshistorialtaan hyvin vanha. Jo liitukauden 100 miljoonaa vuotta vanhoista fossiilikerrostumista on löytynyt tyypillisiä tulppaanipuun lehtiä. Liuskaisen lehden kärki näyttää siltä, kuin se olisi katkaistu. Tulppaanipuu kukkii alkukesällä lehtevänä, joten kukat jäävät pääosin lehvästön peittoon. Puu saa syksyllä upean keltaoranssin syysvärin.
Tulppaanipuu kasvaa parhaiten Yhdysvaltain Alleghany-vuoriston rinteillä. Levinneisyysalueensa luoteisosissa se joutuu sietämään talvia, jotka muistuttavat suomalaisia oloja. Meillä tulppaanipuu on kuitenkin aivan äärirajoillaan ja vain muutamia pensasmaisia puita on saatu säilymään suojaisilla paikoilla etelärannikolla pidempiä aikoja. Alkuperällä näyttää olevan merkitystä tulppaanipuun kestävyydelle, mutta kestävimmät alkuperät ovat erittäin vaikeasti saatavilla.