Fagus sylvatica Atropurpurea-ryhmä - veripyökki

Euroopanpyökin punalehtisiä lajikkeita on nimetty useita ja nimeämiskäytännöissä vallitsee melkoinen kirjo. Tyypillisesti nimissä esiintyy tavalla tai toisella sana "purpurea". Euroopanpyökin punalehtisten lajikkeiden kerrotaan saaneen alkunsa Thüringenissä Saksassa 1700-luvulla kasvaneesta puusta ja punalehtiset pyökit ilmestyivät ensimmäisen kerran taimistoluetteloihin 1800-luvun alkuvuosina. Niitä on mahdollista lisätä myös siemenestä, joten punalehtisyydessä on astevaihtelua. Lehtien väritys saattaa lajikkeesta riippuen säilyä hyvin tai hävitä lähes tyystin kasvukauden mittaan. Yleensä keväinen lehtien puhkeaminen ja syksyn ruska ovat kuitenkin näyttävän punaisia.

Veripyökki kasvaa suureksi ja pyöreälatvuksiseksi puuksi, joka vaatii paljon tilaa ja saattaa elää satoja vuosia, ei siis mikään pienen pihan koriste! Suomessa puu on osoittautunut melko kestäväksi etelärannikolla, minkä voisi olettaa johtuvan veripyökin melko mantereista alkuperästä.

Suomenkielinen nimi
Veripyökki
Heimo
Fagaceae
Suku
Fagus
Laji
sylvatica
Ryhmä
Atropurpurea
Koko
Suomen oloissa 3–12 m.
Alkuperä
Useita nimettyjä lajikkeita, joita yhdistää koko kasvukauden säilyvä lehtien punainen väritys. Alunperin löytynyt Saksan Thüringenistä.
Kuvaus
Erinomainen koristepuu, joka avoimella paikalla muodostaa komean, leveän latvuksen. Koristeellisen lyijynharmaa, sileä runko. Lehdet tummanpunaiset koko kasvukauden. Lakastuneet lehdet pysyvät puussa usein pitkälle kevääseen.
Kasvupaikka
Aurinko–varjo, runsasravinteinen, tuore–kostea, läpäisevä humusmaa. Suojainen kasvupaikka
Menestyminen
Vyöhyke Ia (Ib).
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
Fagus sylvatica 'Atropunicea' ©CTheqvist