Japaninvalkopyökki on sukunsa sirokasvuisimpia lajeja. Monille japanilaisille puille tyypillinen, leveän nuokkuva oksarakenne korostuu tällä pikkupuulla pitkänomaisten, voimakassuonisten, sahalaitaisten lehtien ja nuokkuvien, pitkien siemennorkkojen ansiosta. Valkopyökeille tyypillisesti japaninvalkopyökkikin on melko vaatimaton kasvupaikkansa suhteen. Se on kuitenkin syytä sijoittaa luontaisia kasvupaikkoja jäljitellen suurempien puiden alle tai lomaan puolivarjoon.
Syysväriä ei japaninvalkopyökille juurikaan kehity, ja lehdet varisevat melko myöhään. Kesällä syvänvihreä lehdistö ja syksyä kohti ruskettuvat siemennorkkot tekevät siitä vastustamattoman viehättävän. Puu ei kehity kovinkaan suureksi, mutta leveähkö, hieman pensasmainen kasvutapa vaatii tilaa.
Vanhoja viljelykokemuksia ei japaninvalkopyökistä liiemmin ole. Mustilankin puut Atsalearinteen alaosassa, saarnien katveessa, ovat vielä nuoria. Sopivan siemenalkuperän japaninvalkopyökin voisi olettaa menestyvän ainakin eteläisimmässä Suomessa.