Betula pendula var. neoalaskana - alaskankoivu

Nimensä mukaisesti tämä rauduskoivun (B. pendula) pienikokoinen lähisukulainen on kotoisin Alaskasta ja muualta Pohjois-Amerikan luoteisosista. Se muistuttaa paljon paperikoivua (B. papyrifera), ja yksi puun englanninkielinen nimi onkin Alaska Paper Birch, mutta sen tuohi ei irtoile paperikoivumaisesti isoina liuskoina, vaan helpeilee kapeina soiroina. Tuohen väri on kermankeltaiseen tai vaaleanpunaiseen vivahtavaa valkoista, harmain kuvioin. Versot ovat tuoksuvaa hartsia tuottavien rauhasten peittämiä, mistä tulee puun vanha synonyyminimi Betula resinifera (resin = hartsi). Lehdet ovat tyypillisen koivumaiset, ja niiden syysväri vaihtelee keltaisesta punaoranssiin.

Alaskankoivu kasvaa Alaskassa metsänreunoilla ja suoalueilla puhtaina metsinä tai yhdessä mustakuusen (Picea mariana) kanssa, Kanadassa kuivemmilla mailla myös valkokuusen (Picea glauca) seurassa. Arboretumin pohjoislaidalle tien varteen istutetut alaskankoivut ovat kasvaneet hyvin vuosikymmenten ajan. Siinä määrin ne kuitenkin muistuttavat kotimaisia koivujamme, että harva niihin kiinnittää mitään huomiota.

Suomenkielinen nimi
Alaskankoivu
Heimo
Betulaceae
Suku
Betula
Laji
pendula
Muunnos (var.)
neoalaskana
Koko
7–10 m, luonnossa jopa 15 m.
Kotipaikka
Pohjois-Amerikan koillisosat.
Kuvaus
Keskikokoinen puu, tuohi väriltään kermanvalkoisesta vaaleanpunaiseen, nuorena punaisenruskea, lehdet killtävän tummanvihreät, syysväri keltaisesta punaoranssiin.
Kasvupaikka
Aurinko–puolivarjo, tuore–märkä.
Menestyminen
Vähän kasvatuskokemuksia, mutta sopiva alkuperä menestynee lähes koko maassa.
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat
Location