Acer tataricum subsp. ginnala - mongolianvaahtera

Mongolianvaahtera on kotoisin laajalta alueelta Kaukoidästä ja kasvaa luontaisina valoisissa metsissä, kosteilla rinteillä ja soitten liepeillä. Suomessa yleisimmin kasvatettu pensasmainen vaahtera lähisukulaisensa tataarivaahteran (A. tataricum subsp. tataricum) ohella. Vanhemmiten siitä saattaa tulla puumainen, mutta yleensä se on monirunkoinen ja kasvaa lähes yhtä paljon leveyttä kuin korkeutta. Sen kasvutapa on sirompi kuin tataarivaahteralla. Tummanvihreät, kiiltävät lehdet ovat liuskaiset ja niiden laidat toissahaiset. Tataarivaahteran lehdet ovat liuskattomia.

Nopeakasvuinen mongolianvaahtera on myös melko pitkäikäinen. Se kukkii vasta myöhemmällä iällä. Kukat sulautuvat vaaleanvihreinä lehdistön sekaan, mutta siemenet, vaahteroille tyypilliset lenninsiivelliset lohkohedelmät eli samarat, punertuvat kypsyessään ja koristavat pensasta ruskistuneina pitkälle talveen. Aurinkoisella paikalla mongolianvaahtera saa loistavan, oranssinpunaisen syysvärin.

Suomenkielinen nimi
Mongolianvaahtera
Heimo
Aceraceae
Suku
Acer
Laji
tataricum
Alalaji (ssp.)
ginnala
Koko
3–6 m.
Kotipaikka
Pohjois- ja Itä-Kiina, Mongolia, Venäjän Kaukoitä ja Korea.
Kuvaus
Leveäkasvuinn, iso pensas. Lehdet yleensä 3-liuskaiset, syysväriltään parhaimmillaan komean punaiset. Nopeakasvuinen, kestävä ja helposti kasvatettava koristepensas.
Kasvupaikka
Aurinko–puolivarjo, tuore tai kostea, runsasravinteinen humusmaa.
Menestyminen
Vyöhykkeet I–V (VI).
Ryhmittely
Lehtipuut ja -pensaat