Luontainen levinneisyys
Ussurinpäärynä on kotoisin Kaukoidästä, jossa sitä esiintyy Koreassa, Kiinassa, Venäjällä sekä Japanin eteläosissa. Sitä on viljelty lisäksi vuosisatojen ajan ja näitä jalostettuja kantoja on todennäköisesti sekoittunut luonnonkantoihin.
Lajikuvaus
Ussurinpäärynä kasvaa luontaisesti 15 metrin pituiseksi, pyöreälatvuksiseksi puuksi. Ussurinpäärynän lehdet ovat koristeellisia, sahalaitaisia ja soikeita. Ne ovat kesällä tummanvihreitä muuttuen syksyllä parhaimmillaan tummanpunaisiksi. Ussurinpäärynä kukkii valkoisin kukin alkukesästä. Hedelmä on pieni, pyöreä, väriltään vihertävä päärynä, joka on kooltaan 4-5 cm.
Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla
Ussurinpäärynää ei ole juuri viljelty meillä. Sitä tiedetään viljellyn Mustilassa 1930-luvun jälkipuoliskolla, mutta näistä viljelyksistä ei ole nykyisin mitään jäljellä. Uudemmissa viljelyksissä laji on osoittautunut yllättävänkin kestäväksi ja on menestynyt jopa IV-vyöhykkeellä. Muualla ussurinpäärynää viljellään jonkin verran. Sitä on jalostettu Kanadassa ja jalostetaan parhaillaan USA:ssa kylmänkestoa silmälläpitäen. Ussurinpäärynä on maapallon päärynälajeista ilmastollisesti kaikkein kestävin ja sen hyviä koristeominaisuuksia tulisi käyttää hyväksi päärynäjalostuksessa.
Kasvupaikkavaatimukset
Ussurinpäärynä viihtyy hyvin siellä, missä hedelmäpuut yleensäkin viihtyvät hyvin. Se vaatii runsaasti valoa ja ravinteikkaan kasvupaikan, mutta tulee toimeen hieman kuivemmallakin maalla.
Lisäys ja taimikasvatus
Ussurinpäärynää lisätään siemenestä, joka tarvitsee 30-60 vrk kylmäkäsittelyn itääkseen. Siemen voidaan kylvää syksyllä ulos ja seuloa kylvöksen päälle hiekkaa niin, että siemen peittyy. Itäminen tapahtuu seuraavana keväänä. Kylvös kannattaa suojata jyrsijöiltä. Taimet koulitaan lehtipuille soveltuviin kennoihin tai potteihin ja kasvatetaan niissä kaksi vuotta. Tämän jälkeen taimet siirretään astioihin tai peltoon. Kummassakin kasvu on nopeaa, kuten muilla hedelmäpuilla. Kaikenkaikkiaan taimikasvatus on helppoa ja ongelmatonta.