Skip to main content

Pohjoisrinne

Abies grandis - jättipihta

Abies grandis @Skotlanti ©jr

Jättipihta kuuluu Pohjois-Amerikan länsirannikon lauhkean vyöhykkeen sademetsien jättiläishavupuihin. Se voi parhailla kasvupaikoilla kasvaa yli 70 metriä korkeaksi. Kasvutavaltaan jättipihta on säännöllisen kartiomainen puu, joka on helpoiten tunnistettavissa hyvin pitkistä, kampamaisesti oksille asettuneista neulasista.

Jättipihta on mereisen ilmaston ja lämpimien laaksojen puulaji. Euroopassa se menestyy hyvin esimerkiksi Brittein Saarilla. Yritykset kasvattaa sitä Suomessa ovat yleensä päättyneet nopeasti pakkaskuolemaan. Muutamat hyvin menestyneet puut antavat kuitenkin ymmärtää, että tarkasti valittu, riittävän pohjoinen ja mantereinen alkuperä menestyy kyllä eteläisimmässä Suomessa.

Mustilaan 2003 saatu jättipihdan alkuperä Kaskadivuoriston itäpuolelta Klesilkwa-joen laaksosta on kehittynyt ainakin toistaiseksi moitteettomasti. Suojaisa kasvupaikka pohjoisrinteellä ja runsas lumipeite auttavat alkukehitystä, jonka aikana jättipihta on herkimmillään auringon ja ahavan neulasia vahingoittavalle vaikutukselle.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Jättipihta
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Abies
Laji: 
grandis
Koko: 
Suomessa 5–? m, kotiseudullaan jopa 70 m.
Kotipaikka: 
Tyynenmeren rannikolla Brittiläisen Kolumbian eteläosista Kaliforniaan. Myös sisämaaesiintymiä Kalliovuorten laaksoissa.
Kuvaus: 
Säännöllisen kartiomainen, leveälatvuksinen havupuu, jonka pitkät neulaset kasvavat kampamaisesti.
Kasvupaikka: 
Puolivarjo, runsasravinteinen, tuore, läpäisevä ja hapahko humusmaa. Taimena kasvatettava suojassa suoralta kevätauringolta.
Menestyminen: 
Vyöhyke Ia (Ib), parhaat uudet alkuperät näyttävät menestyvän myös II-vyöhykkeellä.

Prunus nipponica var. kurilensis (Prunus kurilensis, Cerasus kurilensis) – kuriilienkirsikka

prunus_nipponica_kuriliensis_kristiantheqvist.jpg

Japanilaiseen puutarhaan kuuluvat yhtenä keskeisenä osana kukkivat kirsikkapuut. Koska varsinaiset japanilaiset koristekirsikat eivät ole Suomessa kovin talvenkestäviä, kaikki vaihtoehdot ovat tervetulleita. Kuriilienkirsikka on yksi pienimmistä ja kestävimmistä. Se kukkii toukokuun alkupuolella hennosti vaaleanpunaisin, lähes valkoisin kukin. Syksyllä seuraa toinen väriloistojakso lehtien saadessa hohtavan oranssin ruskavärin.

Kuriilienkirsikka on aikoinaan Japanin pohjoisista osista Eurooppaan viljelykasviksi otettu, ja toisinaan taimia tuodaankin taimimyymälöihin ja kaupunki-istutuksiin. Mustilan kuriilienkirsikoiden historia on toinen: ne on ostettu vuosituhannen taitteessa siemeninä Venäjän Kaukoidästä, ja ovat todennäköisesti alkujaan Sahalinin tai Kunashirin saarelta. Ne puhkeavat sekä lehteen että kukkaan hieman taimistokantoja aikaisemmin.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Kuriilienkirsikka
Heimo: 
Rosaceae
Suku: 
Prunus
Laji: 
nipponica
Muunnos (var.): 
kurilensis
Koko: 
2–4 m pensas tai puu.
Kotipaikka: 
Kuriilien ja Sahalinin saaret ja Japanin pohjoisosat.
Kuvaus: 
Kohenevakasvuinen pieni puu tai pensas, jonka lehdet ovat puhjetessaan ruosteen- tai pronssinvärisiä. Valkoiset tai hennon vaaleanpunaiset kukat lehtien puhkeamisen aikaan. Pienet punamustat kirsikkahedelmät ovat käyttökelvottomia. Syysväri oranssi.
Kasvupaikka: 
Halloilta suojainen ja aurinkoinen paikka, runsasravinteinen, tuore, multava maa.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–II (III).

Rhododendron schlippenbachii – kuningasatsalea

rhododendron_schlippenbachii_kukinta_jsaarinen.jpg

Kuningasatsalea on yleisimpiä pensaita Korean vuoristoiden valoisissa tammi- ja mäntymetsissä sekä puurajan yläpuolella. Se on yksi kaikkein kauneimmista atsalealajeista ja arvostettu koristekasvi niissäkin maissa, jossa menestyvät lukemattomat meillä talvenarat atsaleat. Se sietää kalkkipitoista maata useimpia sukulaisiaan paremmin.

Kuningasatsalea on vaihtelevan korkuinen kesävihanta pensas, jonka kasvutapa on kaunis ylöspäin hieman saarnen latvuksen tapaan kaareutuvine oksineen. Leveän vastapuikeat lehdet ovat kauniina kiehkuroina versojen kärjissä, ja ne saavat syksyisin oranssin tai punaisen syysvärin. Suuret, leveät ja avoimet kukat avautuvat toukokuun lopulla, alkuperästä riippuen samaan aikaan kuin lehdet puhkeavat tai jo hieman aiemmin. Kukat ovat vaalean ruusunpunaisia ja niissä on punertavanruskea kuvio.

Kuningasatsaleaa on pidetty hyvin arkana ja vaateliaana lajina. Mustilassa pensaat ovat kuitenkin menestyneet erinomaisesti Pohjoisrinteellä tavallisessa kangasmetsämaassa. Istutuksessa on useita alkuperiä 1976 keruumatkalta Etelä-Koreasta, ja tästä johtuen pensaiden koossa, kukinnassa ja kasvurytmissä on selviä eroja. Hitaasti lämpenevällä pohjoisrinteellä aikainen ja hallanarka kukinta onnistuu hienosti useimpina vuosina. Aurinkoisilla, lämpimillä paikoilla kuningasatsalea kärsii helposti keväthalloista ja pihapiirissä se on syytä sijoittaa esimerkiksi rakennuksen pohjoispuolelle.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Kuningasatsalea
Heimo: 
Ericaceae
Suku: 
Rhododendron
Laji: 
schlippenbachii
Koko: 
1–2,5 m.
Kotipaikka: 
Mantšuria, Korea, Vladivostokin ympäristö.
Kuvaus: 
Kesävihanta pensas, jonka lehdet ovat yleensä viisittäin oksien kärjissä. Kukkii toukokuun lopulla ennen lehtimistään isoin, vaalean ruusunpunaisin kukin.
Kasvupaikka: 
(Aurinko–)puolivarjo(–varjo), keski- tai runsasravinteinen, tuore, runsaasti hiekkaa ja humusta sisältävä maa.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–II (III). Keväthalloille herkkä.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content