Skip to main content

Pohjoisrinne

Larix hybr. - lehtikuusiristeymät

 Lehtikuusia on viljelty jo pitkään niiden luontaisten kotiseutujen ulkopuolella metsätaloustarkoituksessa. Samalla on käynyt ilmi, että lähisukuiset lehtikuusilajit kykenevät rinnakkain istutettuna tuottamaan risteymäjälkeläisiä keskenään. Risteymiä on istutettu tarkoituksellakin, sillä ne ovat usein nopeakasvuisempia kuin kantavanhempansa. Tätä risteymille ominaista kasvuvoimaa kutsutaan heteroosiksi. Maailmalla tunnetuin lehtikuusiristeymä on japanin- ja euroopanlehtikuusen hybridi eli henrynlehtikuusi (Larix ×marschlinsii).

Mustilassa kasvaa kaksi risteymälehtikuusimetsikköä. Pohjoisrinteen alaosassa pellon reunassa kasvaa japaninlehtikuusen (L. kaempferi) risteymiä, Lepistön mutkassa taas kuriilienlehtikuusen (Larix gmelinii var. japonica) risteymiä. Risteymätaimet on valikoitu jo taimistolla kasvunopeuden perusteella. Japaninlehtikuusiristeymissä näkyy japaninlehtikuusen neulasten sinertävää värisävyä, kuriilienlehtikuusen risteymäjälkeläisille taas ovat periytyneet pitkät, laakeat oksat.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Lehtikuusiristeymä
Suku: 
Larix
Koko: 
15–30 m.
Alkuperä: 
Risteymiä syntyy kerätessä lehtikuusten siemeniä istutuksista, joissa kasvaa useita lajeja rinnakkain.
Kuvaus: 
Risteymät ovat ulkonaisesti kantalajiensa välimuotoja ja usein nopeakasvuisempia kuin emonsa. Japaninlehtikuusiristeymissä näkyy japaninlehtikuuselta peritty neulasten sinertävyys, kuriilienlehtikuusiristeymissä pitkät laakeat oksat jne.
Kasvupaikka: 
Valoisa, keskiravinteinen, tuore kasvupaikka.
Menestyminen: 
Vaihtelee kantavanhemmista riippuen.

Acer glabrum var. douglasii - alaskanvaahtera

acer_glabrum_douglasii_kukinta_jsaarinen.jpg

Pohjois-Amerikan luoteisosista kotoisin oleva alaskanvaahtera on yksi talvenkestävimmistä vaahteroista. Toisinaan pensasmaiseksi kehittyvä pikkupuu kasvaa sekametsissä Kalliovuorten alarinteillä ja laaksoissa. Se on pioneeripuu, joka ilmestyy paikalle ensimmäisten joukossa metsäpalon tai hakkuiden jälkeen.

Alaskanvaahtera on näyttävimmillään keväällä auringon helottaessa kirkkaanvihreiden kukkien ja lehtien läpi. Syysväri on lämpimän keltainen, joskus hieman punertava. Vanhat kookkaat puut Alppiruusulaakson tuntumassa on istutettu jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nuorempia puita kasvaa Pohjoisrinteellä.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Alaskanvaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
glabrum
Muunnos (var.): 
douglasii
Koko: 
Suomessa täysikasvuisena 4–8 m puu tai pensas.
Kotipaikka: 
Luoteinen Pohjois-Amerikka.
Kuvaus: 
Pieni puu tai kookas pensas, jonka lehdet muistuttavat herukoiden lehtiä. Syysväri keltainen. Oksat punertavat.
Kasvupaikka: 
Aurinko–varjo, keski–runsasravinteinen, tuore–kostea.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–V. Parhaat alkuperät saattavat menestyä vielä pohjoisempana.

Acer spicatum - tähkävaahtera

acer_spicatum_siemen_jreinikainen.jpg

Tähkävaahtera on itäisessä Pohjois-Amerikassa kasvavista vaahteralajeista pohjoisin. Se kasvaa mantereen yleisenä metsänlaide- ja alikasvospensaana ja sietää melko runsasta varjostusta. Tähkävaahtera on pienikokoinen, pystykasvuinen ja monirunkoinen pensas. Nimensä se on saanut erikoisista pystyistä, tähkämäisistä kukinnoistaan, jotka ovat oksien päästä kynttilän lailla kohoavia, vaaleanvihreitä terttumaisia huiskiloita. Syksyllä näihin tähkiin kehittyvät kauniisti punertavat siemenet.

Suomessa tähkävaahteraa on kasvatettu kauan, mutta hyvin vähän ja sitä tavataan lähinnä vain kasvitieteellisissä kokoelmissa. Se on kuitenkin osoittautunut hyvin kestäväksi lajiksi, jolle löytyisi paikka niin puistoista kuin kotipihoiltakin erityisesti sieltä missä vaaditaan hyvää talvenkestoa.

Mustilassa alkuperältään tuntematon tähkävaahterakanta on selvinnyt ankarimmistakin talvista vaurioitta. Vanhin, lähes satavuotias puumainen tähkävaahtera kasvaa Pähkinärinteessä. Mustilan omilla siemenkeruumatkoilla Kanadan itäosista kerätyistä pohjoisimmista luonnonkannoista kasvatettuja taimia kasvaa pieninä ryhminä eri puolilla Arboretumia.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Tähkävaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
spicatum
Koko: 
Suomessa kehittyy 5–7 metrin mittaan, metsän keskellä jopa 10 m.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan itä- ja koillisosat.
Kuvaus: 
Pesasmainen vaahtera, jolla on hieman kurttuiset, 3- tai 5- halkoiset lehdet ja pystyt tähkämäiset kukinnot.
Kasvupaikka: 
Aurinko - puolivarjo, runsasravinteinen, tuore - kostea.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–V (VI) parhailla alkuperillä.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content