Skip to main content

Atsalearinne

Clematis recta - pensaskärhö

Tummanvihreälehtinen pensaskärhö on perennamainen: se kasvaa kesässä reilun metrin korkuiseksi, kukkii saman vuoden versoilla ja lakastuu syksyllä. Varret leikataan alas ennen uutta kasvukautta. Ajan myötä pensaskärhöstä muodostuu hitaasti levenevä tiivis tupas. Sitä mukaa suurenee myös hunajantuoksuinen, valkoisten pienten kukkien muodostama pilvi, joka keskikesällä peittää pensaan. Kukinnan jälkeen pensaskärhöä koristavat vielä hopeanhohtoiset siemenhaivenpallerot aina talven tuloon asti.

Köynnöstäville kärhöille on totuttu virittelemään puutarhoissa tukia. Vaikka pensaskärhö ei köynnöstelekään, sen varret kaipaavat jotain tukea muiden kasvien seurassa kasvaessaan. Naapurikasvit sopivat tarkoitukseen hyvin, jos ne ovat riittävän jämäköitä. Jos pensaskärhöllä on kasvupaikallaan tilaa kallistua mihin suuntaan tahansa, voi unohtaa tukemisen ja antaa sen kasvaa luonnonmukaisesti kuten Mustilan Atsalearinteellä ja Alppiruusulaaksossa.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Pensaskärhö
Heimo: 
Ranunculaceae
Suku: 
Clematis
Laji: 
recta
Koko: 
100–150 cm.
Kotipaikka: 
Keski- ja Etelä-Eurooppa, Keski- ja Länsi-Venäjä.
Kuvaus: 
Korkeaksi kasvava, pensasmainen perenna. Valkoiset kukat kesä–elokuussa, loppukesällä koristeelliset siemenhaivenet.
Kasvupaikka: 
Aurinko–puolivarjo, keski- tai runsasravinteinen, kuiva–tuore.
Menestyminen: 
Menestyy lähes koko maassa.

Claytonia sibirica - alaskankleitonia

Claytonia sibirica © Susanna

Alppiruusulaaksossa ja Havuterassilla maanpinta kukkii valtoimenaan vaaleanpunaiseen vivahtavan valkoisena alkukesällä, ja matalan alaskankleitonian kukinta jatkuu harventuneena pitkin kesää, runsastuen uudelleen syyssateiden innostamana. Jos vähän kumartuu, huomaa että terälehdissä on aniliininpunainen suonitus ja että kukkien joukossa on täysin valkoisiakin.

Alaskankleitonia on yksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen ruohokasvi, joka viihtyy varjoisilla ja tuoreilla, multavilla paikoilla. Sen elinajan lyhyyteen ei tule kiinnittäneeksi huomiota, koska jatkuvasti syntyy uusia taimia. Muurahaiset edistävät leviämistä kuljettelemalla siemeniä niissä olevan ravintolisäkkeen vuoksi. Mustilaan alaskankleitonia on vuosikymmenten aikana täydellisesti kotiutunut ja käyttäytyy luonnonkasvien tapaan. Näyttääkin siltä, että lehtometsään karanneena siitä voi nopeasti kehkeytyä alkuperäisen luonnon tasapainoa häiritsevä aggressiivinen vieraslaji, jota on käytännössä mahdoton hävittää. Vastuunsa tuntevan puutarhurin kannattaakin todella vakavasti harkita mihin alaskankleitoniaa istuttaa - jos ylipäätään istuttaa.

Kleitoniat ovat saaneet nimensä John Claytonilta, joka oli ensimmäisiä amerikkalaisia botanisteja ja vaikutti 1700-luvulla. Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaiden kerrotaan syöneen alaskankleitonian lehtiä, varsia ja kukkia salaatin tapaan, ja varmaan kasvi auttoikin keripukin torjumisessa. Alaskankleitoniaa kasvaa myös Venäjälle kuuluvilla Komentajasaarilla, joilta se on aikoinaan tuotu Mustilaan.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Alaskankleitonia
Heimo: 
Montiaceae
Suku: 
Claytonia
Laji: 
sibirica
Koko: 
15–30 cm.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan länsirannikko, Alaskasta Kaliforniaan havupuuvaltaisissa metsissä.
Kuvaus: 
Ruohovartinen, yksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen, möyheät lehdet, vaaleanpunervat kukat alkukesällä.
Kasvupaikka: 
Monenlaiset kasvupaikat paitsi kuivat ja aurinkoiset, menestyy hyvinkin varjoisassa.
Menestyminen: 
Talvehtii ja leviää hyvin ainakin eteläisessä Suomessa.

Forsythia viridissima - törmäonnenpensas

Törmäonnenpensas on ensimmäisiä Eurooppaan tuotuja onnenpensaita. Skotlantilainen kasvitieteilijä Robert Fortune löysi sen Itä-Kiinasta erään mandariinin puutarhasta, myöhemmin myös läheisestä vuoristosta, jossa se kasvaa villinä jokien ja purojen varsilla. Euroopassa se risteytettiin riippaonnenpensaan (Forsythia suspensa) kanssa, ja näin syntyi komeakukkainen loisto-onnenpensas (F. × intermedia).

Törmäonnenpensas on pystykasvuinen, enintään kolmen metrin korkuinen pensas, jonka oksat ovat kirkkaan vihreät ja lehdet kapeat, vain tyvikolmanneksestaan sahalaitaiset. Se kukkii muiden onnenpensaiden tapaan keltaisin kukin keväällä ennen lehtien puhkeamista.

Viljelystä Suomessa on hyvin vähän kokemusta. Kirjallisuustietojen mukaan pensas on Suomea muistuttavassa ilmastossa talvenarka. Mustilan Atsalearinteelle on sitä istutettu vuonna 2010 pieneksi ryhmäksi kevätkukinnan toivossa. Kukista on saatukin nauttia useina vuosina, sillä törmäonnenpensas kukkii onnenpensaista viimeisenä ja sen kukat ovat siten hyvin suojassa keväthalloilta.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Törmäonnenpensas
Heimo: 
Oleaceae
Suku: 
Forsythia
Laji: 
viridissima
Koko: 
1–2 metriä korkea, leveä pensas.
Kotipaikka: 
Itä-Kiina.
Kuvaus: 
Pystykasvuinen pensas, joka kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista onnenpensaista viimeisenä.
Kasvupaikka: 
Aurinkoinen tai puolivarjoinen ja runsasravinteinen kasvupaikka. Varjossa kukinta ei yhtä runsas kuin auringossa, mutta kestää pitempään.
Menestyminen: 
Vyöhyke Ia (Ib). Suomessa vähän kokeiltu.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content