Skip to main content

Alppiruusulaakso

Acer palmatum - japaninvaahtera

acer_palmatum_lehti_jreinikainen.jpg

Japaninvaahtera on monimuotoinen, kasvutavaltaan erittäin elegantti ja sirorakenteinen pensas tai pikkupuu. Se on erityisesti japanilaisen puutarhataiteen tärkeimpiä kasveja, mutta se on suosittu myös Euroopassa ja Amerikassa alueilla, joissa ilmasto on riittävän leuto kasvattaa japaninvaahterasta jalostettuja satoja erilaisia lehti- ja värimuotolajikkeita. Suomessakin lajikkeita on kokeiltu yleensä erittäin huonolla menestyksellä.

Kun japaninvaahteraa luonnossa kasvaa kuitenkin myös kylmätalvisilla seuduilla, on Mustilassa lähdetty kokeilemaan sen luonnonmuotojen kasvatusta. Vuonna 2000 istutetut kaksi tainta ovat menestyneet paljon odotettua paremmin ja ovat nyt yli miehenkorkuisia, siroja pikkupuita, joilla on kaunis lehdistö ja upea ruska. Toinen on tuotu siemenenä Kanadasta vuonna 1991 ja toinen Hokkaidolta siemenkeruumatkalla 1993. Molemmat edustavat pohjoista, leveälehtistä alalajia A. palmatum subsp. amoenum, jota joskus pidetään omana lajinaan. Vuonna 2011 Mustilaan hankittiin myös kaksi korealaista japaninvaahteraa, joiden odotetaan menestyvän ainakin kohtalaisesti.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Japaninvaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
palmatum
Koko: 
Suomessa 3–5 m. Kotiseudullaan voi olla huomattavasti suurempi.
Kotipaikka: 
Japani, Korean niemimaa, Itä-Kiina, Taiwan.
Kuvaus: 
Pienikokoinen, kauniskasvuinen puu tai pensas, jolla on erittäin sirot lehdet ja näyttävät syysvärit.
Kasvupaikka: 
Aurinko - puolivarjo, runsasravinteinen, tuore. Japaninvaahtera kasvaa luontaisesti tuoreissa, ravinteikkaissa lehti- ja sekametsissä.
Menestyminen: 
Mustilassa viljellyillä alkuperillä vyöhykkeet I–II. Taimistokannoilla vyöhyke (I).

Acer pensylvanicum - pennsylvanianvaahtera

acer_pensylvanicum_runko_jsaarinen.jpg

Suomessa harvinainen pennsylvanianvaahtera on kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosasta, jossa se kasvaa rehevissä ja varjoisissa lehti- ja sekapuumetsissä. Sen lehdet ovat suuria, vaaleanvihreitä ja hieman riippuvia ja saavat syksyllä huomiotaherättävän kalpeankeltaisen syysvärin. Pennsylvanianvaahteran erityistuntomerkki on sen juovikas runko. Nuorena vihreässä, myöhemmin ruskeassa kuoressa on valkeita pitkittäisiä viiruja, ikäänkuin runkoon olisi vedetty pystyraitoja valkoisella liidulla.

Suomessa pennsylvanianvaahteraa on viljelty lähinnä vain kasvitieteellisissä kokoelmissa. Sen soisi kuitenkin yleistyvän paitsi koristeellisuutensa myös varjonsietokykynsä vuoksi.

Mustilassa pennsylvanianvaahteraa kasvaa useassa eri paikassa. Ne ovat peräisin siemenkeruumatkoilta lajin pohjoisimmilta kasvupaikoilta Kanadasta. Puut ovat melko nuoresta iästään huolimatta jo varsin näyttäviä ja erityisen viehättäviä keväällä silmujen avautuessa värikkäästi sekä ruska-aikaan saadessaan lämpimänkeltaisen syysvärin.

 

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Pennsylvanianvaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
pensylvanicum
Koko: 
Suomessa täysikasvuisena 4–7 metriä.
Kotipaikka: 
Pohjois-Amerikan koillisosien lehtometsävyöhyke.
Kuvaus: 
Pienikokoinen puu, jolla on suuret vaaleanvihreät lehdet ja erikoinen valkeajuovainen runko.
Kasvupaikka: 
Runsasravinteinen, tuore, hikevä maa. Ehdoton varjopuu.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–III.

Acer saccharum - sokerivaahtera

acer_saccharum_lehtiruska_jreinikainen.jpg

Kotimaista metsävaahteraa (A. platanoides) muistuttava sokerivaahtera kasvaa luontaisena itäisen Pohjois-Amerikan lauhkealla ilmastovyöhykkeellä. Se on yksi Kanadan arvokkaimpia lehtipuita. Sokerivaahtera on kookas, pitkäikäinen puu. Maisemassa se on parhaimmillaan syksyisin, jolloin sen ruska hehkuu pitkään keltaisen, punaisen ja oranssin sävyissä. Sokerivaahtera on saanut nimensä hyvin sokeripitoisesta mahlastaan, jota on perinteisesti käytetty vaahterasiirapin valmistukseen.

Suomessa sokerivaahteraa on kasvatettu vain yksittäisinä kappaleina lähinnä dendrologisissa kokoelmissa. Mustilassa sokerivaahteraa kasvaa lukuisissa paikoissa nuorina ryhminä ja metsiköinä, sillä sen siemeniä kerättiin runsaasti Mustilan siemenkeruumatkoilla Kanadassa kautta lajin pohjoisen levinneisyysrajan. Talvenkesto on ollut toistaiseksi erinomainen, syysvärit ovat näyttävät ja kestävät pitkään. Sokerivaahtera ei kärsi lehtiä turmelevasta tervatäplästä kuten kotimainen metsävaahtera.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Sokerivaahtera
Heimo: 
Aceraceae
Suku: 
Acer
Laji: 
saccharum
Koko: 
Suomessa täysikasvuisena 10–20 metriä. Kotiseudullaan jopa 35 m.
Kotipaikka: 
Itäinen Pohjois-Amerikka, St. Lawrence -joen pohjoisrannoilta länteen, Yläjärven etelärantoja pitkin Minnesotaan.
Kuvaus: 
Sokerivaahtera muistuttaa kooltaan ja lehvistöltään kotimaista metsävaahteraa. Sillä on upeat syysvärit, kaunis rakenne ja vanhemmiten kanelinruskea, paksukaarnainen runko.
Kasvupaikka: 
Aurinko–varjo, runsasravinteinen, tuore.
Menestyminen: 
Parhaimmilla alkuperillä vyöhykkeet I–III, eteläisemmillä heikko kestävyys.

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content