Skip to main content

Larix

Larix decidua var. decidua - euroopanlehtikuusi

Euroopanlehtikuusi on kotoisin Keski-Euroopan vuoristoalueilta, erityisesti Alpeilta. Se menestyy hyvin Etelä- ja Keski-Suomessa ja on yleinen maamme vanhimmissa lehtikuusi-istutuksissa. Sitä on käytetty runsaasti myös koristepuuna. Lajin runkomuoto ei keskimäärin ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi siperianlehtikuusella (L. sibirica), mikä osittain rajoittaa sen metsätaloudellista käyttöä.

Mustilan vanhimpien euroopanlehtikuusten alkuperä on Itävallan Tirolissa. Ne menestyvät arboretumissa varsin hyvin ja ovat kasvaneet kookkaiksi, paksukaarnaisiksi puiksi. Euroopanlehtikuusi kärsii viljeltynä helposti lehtikuusensyövästä, mutta Mustilassa sitä ei ole onneksi sanottavammin esiintynyt.

Euroopanlehtikuusi on ekologisesti paljon läheisen sukulaisensa siperianlehtikuusen kaltainen. Se sopiikin puistopuuna hyvin käytettäväksi yhdessä siperianlehtikuusen kanssa. Siten saadaan pidempi ruska-aika ja enemmän värivaihtelua, sillä euroopanlehtikuusi saa syysvärityksensä muutamaa viikkoa siperianlehtikuusta myöhemmin. Lajit voi varmimmin erottaa toisistaan kävyn muodon perusteella.

Kasvin perustiedot
Suomenkielinen nimi: 
Euroopanlehtikuusi
Heimo: 
Pinaceae
Suku: 
Larix
Laji: 
decidua
Muunnos (var.): 
decidua
Koko: 
Suomessa täysikokoisena 20–40 m.
Kotipaikka: 
Keski-Euroopan vuoristoalueet ja Karpaatit.
Kuvaus: 
Kesävihanta havupuu. Latvus leveän kartiomainen, harva, uloimmat haarat usein riippuvia. Emikukinto tavallisesti purppuranpunainen. Käpy munanmuotoinen, 40–50-suomuinen, käpysuomut vaaleanruskeita, uurteisia, pyöreäkärkisiä.
Kasvupaikka: 
Aurinko, keskiravinteinen, tuore. Vaatimaton kasvupaikan suhteen, kasvaa myös savimailla.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–VI.

UKK: 7. Larix kaempferi - japaninlehtikuusi

Avainsana(t)

Luontainen levinneisyys

Japaninlehtikuusi on kotoisin hyvin suppealta alueelta Japanin pääsaarelta Honshulta. Siellä sitä kasvaa vuoristojen keski- ja lakiosissa pieninä metsiköinä.

Lajikuvaus

Tämä lehtikuusilaji poikkeaa muista lehtikuusista kauniilla osillaan. Se kasvaa luontaisesti hyvinkin 30-metriseksi puuksi. Meillä varttuneet, sadan vuoden yksinäisyyttä tavoittelevat puut ovat yltäneet samaan pituuteen. Tämä laji on hyvin koristeellinen. Oksat ovat paksuja ja pitkähköjä, neulanen pitkä ja sinivihreän härmeinen. Kävyt ovat erittäin kauniita jo alkukesällä kehittyessään. Niissä on taakäänteinen käpysuomu, joka tekee kävystä ruusukemaisen. Käpyjä muodostuu erittäin runsaasti. Tämä laji saa viimeisenä lehtikuusena syysvärin, joka on kirkkaankeltainen lehtikuusien tapaan.

Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla

Japaninlehtikuusta on viljelty meillä lähes sadan vuoden ajan ja se on eteläisessä Suomessa menestynyt hyvin. Sitä on viljelty meillä suhteellisen harvoin. Japaninlehtikuusi on nuorena erittäin hallanarka ja paleltuu lähes säännönmukaisesti. Lopulta se muuttuu kestäväksi ja sitä voidaan viljellä I-II-vyöhykkeillä. Maailmalla se on kenties kaikkein eniten viljelty lehtikuusilaji.

Käyttö

Japaninlehtikuusi soveltuu käytettäväksi pienissä ryhmissä tai vielä paremmin yksittäispuuna avoimella paikalla, jolloin sen kauneus pääsee kunnolla esille.

Kasvupaikkavaatimukset

Japaninlehtikuusi on hyvin vaatelias maan viljavuuden ja kosteuden suhteen. Sille kelpaa vain paras syvämultainen, ravinteikas, mutta läpäisevä maa. Valoisuuden suhteen se on myös hyvin vaatelias lehtikuusien tapaan ja vaatii koko elinkaarensa ajan runsaasti valoa. Lue lisää »

Kasvin perustiedot
Suku: 
Larix
Laji: 
kaempferi

UKK: 6. Larix gmelinii var. japonica - kuriilienlehtikuusi

Luontainen levinneisyys

Kuriilienlehtikuusi kasvaa luontaisesti Sahalinilla, Kuriileilla ja Ohotanmeren rannikolla.

Lajikuvaus

Tämä lehtikuusi on avoimilla paikoilla hyvin pitkäoksainen, varttuneena reilun 25 metrin mittainen puu. Sen kävyt ovat hyvin koristeellisia ja pieniä, noin 2 cm mittaisia. Neulaset puhkeavat myöhemmin kuin meillä yleisimmin viljellyllä siperianlehtikuusella. Ruska kehittyy vastaavasti myöhemmin. Kuriilienlehtikuusen latvus kääntyy varttuneella puulla vinoksi kun pituuskasvu loppuu.

Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla

Kuriilienlehtikuusta on viljelty meillä ensimmäisenä Mustilassa. Viljelmät ovat saavuttaneet 80 vuoden iän. Alkuvuosien lupaavasta kehityksestä johtuen kuriilienlehtikuusta kasvaa Suomessa harvalukuisena siellä täällä. Metsänviljelyn toivossa istutettu kuriilienlehtikuusi on kuitenkin osoittautunut pettymykseksi, sillä se ei järeydy riittävästi ja kasvu hidastuu lupaavan alun jälkeen huomattavasti. Lisäksi laji on osoittautunut melko vaateliaaksi kasvupaikan viljavuuden ja kosteuden suhteen.

Suomessa kuriilienlehtikuusi on osoittautunut kestäväksi aivan Lappia myöten. Maailmalla sitä viljellään harvalukuisena.

Käyttö

Tätä lehtikuusilajia voidaan käyttää metsiköissä, ryhmissä tai yksittäispuuna.

Kasvupaikkavaatimukset

Kuriilienlehtikuusi on kasvupaikan suhteen vaatelias. Se vaatii lehtikuusien tapaan runsaasti valoa mutta tämän lisäksi myös kasvupaikan on oltava viljavaja kostea. Maan on kuitenkin oltava läpäisevää. Lue lisää »

Kasvin perustiedot
Suku: 
Larix
Laji: 
gmelinii var. japonica

Vipuvoimaa EU:lta    AEKR        elykeskus_vari_fin

Syndicate content