Euroopanlehtikuusi on kotoisin Keski-Euroopan vuoristoalueilta, erityisesti Alpeilta. Se menestyy hyvin Etelä- ja Keski-Suomessa ja on yleinen maamme vanhimmissa lehtikuusi-istutuksissa. Sitä on käytetty runsaasti myös koristepuuna. Lajin runkomuoto ei keskimäärin ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi siperianlehtikuusella (L. sibirica), mikä osittain rajoittaa sen metsätaloudellista käyttöä.
Mustilan vanhimpien euroopanlehtikuusten alkuperä on Itävallan Tirolissa. Ne menestyvät arboretumissa varsin hyvin ja ovat kasvaneet kookkaiksi, paksukaarnaisiksi puiksi. Euroopanlehtikuusi kärsii viljeltynä helposti lehtikuusensyövästä, mutta Mustilassa sitä ei ole onneksi sanottavammin esiintynyt.
Euroopanlehtikuusi on ekologisesti paljon läheisen sukulaisensa siperianlehtikuusen kaltainen. Se sopiikin puistopuuna hyvin käytettäväksi yhdessä siperianlehtikuusen kanssa. Siten saadaan pidempi ruska-aika ja enemmän värivaihtelua, sillä euroopanlehtikuusi saa syysvärityksensä muutamaa viikkoa siperianlehtikuusta myöhemmin. Lajit voi varmimmin erottaa toisistaan kävyn muodon perusteella.
Japaninlehtikuusi on kotoisin hyvin suppealta alueelta Japanin pääsaarelta Honshulta. Siellä sitä kasvaa vuoristojen keski- ja lakiosissa pieninä metsiköinä.
Lajikuvaus
Tämä lehtikuusilaji poikkeaa muista lehtikuusista kauniilla osillaan. Se kasvaa luontaisesti hyvinkin 30-metriseksi puuksi. Meillä varttuneet, sadan vuoden yksinäisyyttä tavoittelevat puut ovat yltäneet samaan pituuteen. Tämä laji on hyvin koristeellinen. Oksat ovat paksuja ja pitkähköjä, neulanen pitkä ja sinivihreän härmeinen. Kävyt ovat erittäin kauniita jo alkukesällä kehittyessään. Niissä on taakäänteinen käpysuomu, joka tekee kävystä ruusukemaisen. Käpyjä muodostuu erittäin runsaasti. Tämä laji saa viimeisenä lehtikuusena syysvärin, joka on kirkkaankeltainen lehtikuusien tapaan.
Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla
Japaninlehtikuusta on viljelty meillä lähes sadan vuoden ajan ja se on eteläisessä Suomessa menestynyt hyvin. Sitä on viljelty meillä suhteellisen harvoin. Japaninlehtikuusi on nuorena erittäin hallanarka ja paleltuu lähes säännönmukaisesti. Lopulta se muuttuu kestäväksi ja sitä voidaan viljellä I-II-vyöhykkeillä. Maailmalla se on kenties kaikkein eniten viljelty lehtikuusilaji.
Käyttö
Japaninlehtikuusi soveltuu käytettäväksi pienissä ryhmissä tai vielä paremmin yksittäispuuna avoimella paikalla, jolloin sen kauneus pääsee kunnolla esille.
Kasvupaikkavaatimukset
Japaninlehtikuusi on hyvin vaatelias maan viljavuuden ja kosteuden suhteen. Sille kelpaa vain paras syvämultainen, ravinteikas, mutta läpäisevä maa. Valoisuuden suhteen se on myös hyvin vaatelias lehtikuusien tapaan ja vaatii koko elinkaarensa ajan runsaasti valoa. Lue lisää »
Kuriilienlehtikuusi kasvaa luontaisesti Sahalinilla, Kuriileilla ja Ohotanmeren rannikolla.
Lajikuvaus
Tämä lehtikuusi on avoimilla paikoilla hyvin pitkäoksainen, varttuneena reilun 25 metrin mittainen puu. Sen kävyt ovat hyvin koristeellisia ja pieniä, noin 2 cm mittaisia. Neulaset puhkeavat myöhemmin kuin meillä yleisimmin viljellyllä siperianlehtikuusella. Ruska kehittyy vastaavasti myöhemmin. Kuriilienlehtikuusen latvus kääntyy varttuneella puulla vinoksi kun pituuskasvu loppuu.
Menestyminen sekä viljely meillä ja muualla
Kuriilienlehtikuusta on viljelty meillä ensimmäisenä Mustilassa. Viljelmät ovat saavuttaneet 80 vuoden iän. Alkuvuosien lupaavasta kehityksestä johtuen kuriilienlehtikuusta kasvaa Suomessa harvalukuisena siellä täällä. Metsänviljelyn toivossa istutettu kuriilienlehtikuusi on kuitenkin osoittautunut pettymykseksi, sillä se ei järeydy riittävästi ja kasvu hidastuu lupaavan alun jälkeen huomattavasti. Lisäksi laji on osoittautunut melko vaateliaaksi kasvupaikan viljavuuden ja kosteuden suhteen.
Suomessa kuriilienlehtikuusi on osoittautunut kestäväksi aivan Lappia myöten. Maailmalla sitä viljellään harvalukuisena.
Käyttö
Tätä lehtikuusilajia voidaan käyttää metsiköissä, ryhmissä tai yksittäispuuna.
Kasvupaikkavaatimukset
Kuriilienlehtikuusi on kasvupaikan suhteen vaatelias. Se vaatii lehtikuusien tapaan runsaasti valoa mutta tämän lisäksi myös kasvupaikan on oltava viljavaja kostea. Maan on kuitenkin oltava läpäisevää. Lue lisää »
English
Svenska
Suomi
Русский